Artikkelit
Stressinsieto ja fyysinen suorituskyky
01.02.1985, Duodecim 101: 2005
Tutkimusreferaatti
Stressinsieto ja fyysinen suorituskyky
ROTH D L, HOLMES D S: Psychosom Med 47: 164-173, 1985
Voimakkaiden elämänmuutosten (stressin) tiedetään vaikuttavan terveyteen epäsuotuisasti, ja toisaalta fyysisen suorituskyvyn kohentuminen vaikuttaa mielialaan. Aerobisen kapasiteetin tiedetään myös korreloivan erilaisiin kuormitustilanteisiin sopeutumisen kanssa. Fyysisen suorituskyvyn ja stressinsietokyvyn välisestä riippuvuudesta on vähän kokeellista näyttöä. Referoitavassa työssä yritettiin selvittää tätä prospektiivisesti. Tutkimusaineistona oli 112 opiskelijaa. Heiltä tiedusteltiin tutkimusta edeltävän vuoden elämänmuutokset ja kuormittavat tapahtumat ja määritettiin polkupyöräergometrilla fyysinen suorituskyky. Seuraavan kahden kuukauden ajan tutkittavat pitivät tarkkaa kirjanpitoa terveydentilastaan, ja kokeen lopuksi heidän mielialansa arvioitiin psykologisin testein (masennus, ahdistus, vieraantuminen).
Aikaisemmin elämässä vaikeuksia kohdanneet saivat muita useammin myös seurannan aikana fyysisiä ja psyykkisiä kolhuja. Stressiä kokeneista huonokuntoiset saivat terveysongelmia ja masennusta, sen sijaan hyväkuntoisilla elämän kriisejä kohdanneilla ei ollut enempää terveysongelmia kuin niillä, jotka eivät olleet joutuneet kriiseihin. Tutkittavien joukko oli nuori ja valikoitunut, joten löydösten yleistäminen on vaikeaa. Kuitenkin tutkijat ottavat esiin fyysisen harjoittelun vaihtoehtona niille, jotka eivät voi vähentää stressiä elämästään.
Omat tutkimustuloksemme vuorotyönsiedosta vastaavat tässä referoidun työn tuloksia. Jälleen on saatu näyttö mielihyvää tuovan liikunnan suotuisista vaikutuksista ihmiseen kokonaisuutena - kirjoittajien esittämin varauksin.
ESKO LÄNSIMIES
ROTH D L, HOLMES D S: Psychosom Med 47: 164-173, 1985
Voimakkaiden elämänmuutosten (stressin) tiedetään vaikuttavan terveyteen epäsuotuisasti, ja toisaalta fyysisen suorituskyvyn kohentuminen vaikuttaa mielialaan. Aerobisen kapasiteetin tiedetään myös korreloivan erilaisiin kuormitustilanteisiin sopeutumisen kanssa. Fyysisen suorituskyvyn ja stressinsietokyvyn välisestä riippuvuudesta on vähän kokeellista näyttöä. Referoitavassa työssä yritettiin selvittää tätä prospektiivisesti. Tutkimusaineistona oli 112 opiskelijaa. Heiltä tiedusteltiin tutkimusta edeltävän vuoden elämänmuutokset ja kuormittavat tapahtumat ja määritettiin polkupyöräergometrilla fyysinen suorituskyky. Seuraavan kahden kuukauden ajan tutkittavat pitivät tarkkaa kirjanpitoa terveydentilastaan, ja kokeen lopuksi heidän mielialansa arvioitiin psykologisin testein (masennus, ahdistus, vieraantuminen).
Aikaisemmin elämässä vaikeuksia kohdanneet saivat muita useammin myös seurannan aikana fyysisiä ja psyykkisiä kolhuja. Stressiä kokeneista huonokuntoiset saivat terveysongelmia ja masennusta, sen sijaan hyväkuntoisilla elämän kriisejä kohdanneilla ei ollut enempää terveysongelmia kuin niillä, jotka eivät olleet joutuneet kriiseihin. Tutkittavien joukko oli nuori ja valikoitunut, joten löydösten yleistäminen on vaikeaa. Kuitenkin tutkijat ottavat esiin fyysisen harjoittelun vaihtoehtona niille, jotka eivät voi vähentää stressiä elämästään.
Omat tutkimustuloksemme vuorotyönsiedosta vastaavat tässä referoidun työn tuloksia. Jälleen on saatu näyttö mielihyvää tuovan liikunnan suotuisista vaikutuksista ihmiseen kokonaisuutena - kirjoittajien esittämin varauksin.
ESKO LÄNSIMIES