Artikkelit
Simpansseja uhkaa tuho
07.10.1988, Ilta-Sanomat
Simpanssivauvan kuvan kera juttu lääketieteellisissä kokeissa käytettävistä simpansseista
Simpansseja uhkaa tuho
Simpanssi on ihmisen lähin lajitoveri. Luonnossa elävien simpanssien lukumäärä arvioidaan 200 000 kappaleeksi. Maailman Luonnon Säätiö harkitseekin simpanssin nostamista kaikkein uhanalaisimpien joukkoon. Tämä toimenpide merkitsisi loppua simpanssien käytölle koe-eläimenä ja on siksi kohdannut vastustusta erityisesti biolääketieteen taholta. Esimerkiksi AIDS:n rokotteen kehittäminen on paljolti simpanssikokeiden varassa.
Jokaista pyydystettyä simpanssipienokaista kohden joudutaan tappamaan kuusi aikuista simpanssia, sillä aikuiset puolustavat pienokaisiaan hengellään. Simpanssipienokaisten pyyntiä onkin verrattu viime vuosisadan orjakauppaan.
Ihmisen vaarallisimpien tulehdussairauksien kehittäminen vaatii mahdollisimman ihmisten kaltaista koe-eläintä. Mutta onko oikein, että laji, jonka pentuja syntyy 500 000 päivässä (ihminen), käyttää sairauksiensa tutkimiseen lajia, jonka koko yksilöiden määrä on vain 200 000 (simpanssi)? Jokaista syntyvää simpanssia kohden syntyy 4 000 ihmislasta. Onko meillä moraalista oikeutta riistää luontoa tällaisen suhdeluvun vallitessa?
Vaikka ihmisen aiheuttamat luonnon muutokset ovatkin huomattava lajien olemassaoloa uhkaava tekijä Afrikassa, on simpanssien kohdalla bio-lääketieteellinen tutkimustoiminta merkittävä tämän vaaran lisääjä.
Mielestäni AIDS ja muut ihmisen tautivaarat tulee torjua muutoin kuin uhraamalla simpanssi ihmisen hyvinvoinnin alttarille. Ihmisiä on niin paljon, että kaikki eivät kuole AIDS:iin, mutta kaikki simpanssit saatetaan tuhota AIDS:ia tutkittaessa.
Esko Länsimies
ylilääkäri, Kuopio
Simpanssi on ihmisen lähin lajitoveri. Luonnossa elävien simpanssien lukumäärä arvioidaan 200 000 kappaleeksi. Maailman Luonnon Säätiö harkitseekin simpanssin nostamista kaikkein uhanalaisimpien joukkoon. Tämä toimenpide merkitsisi loppua simpanssien käytölle koe-eläimenä ja on siksi kohdannut vastustusta erityisesti biolääketieteen taholta. Esimerkiksi AIDS:n rokotteen kehittäminen on paljolti simpanssikokeiden varassa.
Jokaista pyydystettyä simpanssipienokaista kohden joudutaan tappamaan kuusi aikuista simpanssia, sillä aikuiset puolustavat pienokaisiaan hengellään. Simpanssipienokaisten pyyntiä onkin verrattu viime vuosisadan orjakauppaan.
Ihmisen vaarallisimpien tulehdussairauksien kehittäminen vaatii mahdollisimman ihmisten kaltaista koe-eläintä. Mutta onko oikein, että laji, jonka pentuja syntyy 500 000 päivässä (ihminen), käyttää sairauksiensa tutkimiseen lajia, jonka koko yksilöiden määrä on vain 200 000 (simpanssi)? Jokaista syntyvää simpanssia kohden syntyy 4 000 ihmislasta. Onko meillä moraalista oikeutta riistää luontoa tällaisen suhdeluvun vallitessa?
Vaikka ihmisen aiheuttamat luonnon muutokset ovatkin huomattava lajien olemassaoloa uhkaava tekijä Afrikassa, on simpanssien kohdalla bio-lääketieteellinen tutkimustoiminta merkittävä tämän vaaran lisääjä.
Mielestäni AIDS ja muut ihmisen tautivaarat tulee torjua muutoin kuin uhraamalla simpanssi ihmisen hyvinvoinnin alttarille. Ihmisiä on niin paljon, että kaikki eivät kuole AIDS:iin, mutta kaikki simpanssit saatetaan tuhota AIDS:ia tutkittaessa.
Esko Länsimies
ylilääkäri, Kuopio