Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Kilpirauhasen kasvaimet kaulan röntgenhoidon jälkeen
01.05.1987, Duodecim 103: 303-304
Tutkimusreferaatti

Kilpirauhasen kasvaimet kaulan röntgenhoidon jälkeen

FJALLING M, TISELL L-E, CARLSSON S, ym.: Cancer 58: 1219-1224, 1986

Kaulan alueen sädehoidon ja kilpirauhasen kasvaimien välillä on selvä yhteys. Sädetyksen jälkeen syöpäriski on lisääntynyt 5-25 vuoden ajan, mutta tiedot 30-40 vuoden päähän ulottuvista vaikutuksista puuttuvat. Tähän tutkimukseen kuului 444 potilasta, jotka olivat saaneet röntgenhoitoa kaulan alueelle tuberkuloottiseen rauhastulehdukseen vähintään 29 vuotta aikaisemmin. Tutkituista potilaista lähes joka neljännelle tehtiin leikkaus; syöpä löytyi 25:ltä. Leikatuista naisista 21 %:lla oli syöpä, miehistä 40 %:lla. Kahdeksan 21 papillaarisesta syövästä oli multifokaalisia ja viisi molemminpuolisia. Kuudessa tapauksessa suurin kyhmy oli hyvänlaatuinen ja neljässä pahanlaatuinen. Yksittäinen kyhmy löytyi puolella leikatuista, ja heistä 27 %:lla todettiin syöpä. Monikyhmyisen struuman leikkauksissa syöpää löytyi yhtä usein (10/42, 24 %). Kilpirauhasen gammakuvaus tehtiin vain 19:lle. Kolmessa tapauksessa löydös oli normaali, kolmessa jakauma oli epätasainen ja 13:ssa todettiin kylmä kertymä. Ohutneulabiopsia tehtiin 22 syöpäpotilaalle. Vain kahdella (!) todettiin pahanlaatuista kudosta. Kahdeksalla löydös oli hyvänlaatuinen.

Sädetys tapahtui keskimäärin 19 vuoden iässä ja jälkitutkimus 62 vuoden iässä. Sädetysiän ja syövän ilmaantumisen välillä ei ollut merkitsevää yhteyttä. Hyvänlaatuiset kyhmyt esiintyivät useammin nuorina sädetetyillä. Keskimääräinen latenssiaika kyhmyjen ilmaantumisen ja sädetyksen välillä oli 40 vuotta. Syövän osalta latenssijakso vaihteli 14 ja 62 vuoden välillä. Sädetysannos vaihteli suuresti: pienin annos oli 0.40 Gy ja suurin 50.90 Gy (40-5 090 rad). Syövän saaneilla keskimääräinen annos oli 14 Gy ja hyvänlaatuisen kyhmyn saaneilla 11 Gy. Leikkaamattomien kyhmyjen ryhmässä annos oli 7 Gy ja niillä, joille ei kehittynyt seurannan aikana kyhmyä, sädetysannos oli alle 6 Gy. Pienin sädeannos syövän saaneilla oli 1.8 Gy ja suurin 38.5 Gy. Kun seuranta-aika otettiin mukaan laskelmiin, absorboituneen annoksen sekä syövän ja hyvänlaatuisen kyhmyn ilmaantumisen välillä todettiin positiivinen korrelaatio. Kun kaikki kyhmyt otettiin huomioon, alle 20 Gy saaneista kyhmy kehittyi joka kolmannelle ja yli 20 Gy saaneista kolmelle neljästä.

Molemmilla sukupuolilla oli yhtä suuri riski saada kilpirauhasen syöpä röntgensädetyksen jäikeen. Hyvänlaatuisen kyhmyn ilmaantuminen sädetyksen jälkeen oli naisilla lähes kolme kertaa niin yleistä kuin miehillä.

Kaulan alueen röntgenhoitoa on Suomessa harrastettu vielä 1960-luvulla. Ydinkokeet ilmakehässä aiheuttivat lisäkuormaa ltä-Suomen asukkaille 1960-luvun puoliväliin asti. Kilpirauhasen syövän merkitsevä lisääntyminen tällä vuosikymmenellä saattaa tietysti selittyä parantuneen diagnostiikan seuraukseksi, mutta ulkopuoliset riskitekijät on kuitenkin suljettava pois ennen kuin tuudittaudutaan tähän uskoon.

ESKO LĂ„NSIMIES
© Esko Länsimies | Kävijöitä 36864 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (2.038 ms)