Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Äkillisen sydänkuoleman vuorokautinen vaihtelu
01.05.1987, Duodecim 103: 666
Tutkimusreferaatti

Äkillisen sydänkuoleman vuorokautinen vaihtelu

MULLER J E, LUDMERT P L, WILLICH S H N, ym.: Circulation 75: 131-138, 1987

Puolet sepelvaltimotautiin menehtyvistä kuolee äkillisesti. Tämän kuolintavan mekanismien selvittely on siis tärkeää, koska ehkäisevät toimenpiteet eivät muuten onnistu. Tehtävä on vaikea, ja pitkäaikaisrekisteröintien yms. tutkimusten avulla on toistaiseksi onnistuttu saamaan vain hajatietoja. Bostonilainen tutkijaryhmä selvitti 2 203 äkillisen sydänkuoleman ajankohdat ja arvioi todennäköiset kuolinniekanismit. Tiedot koottiin kuolintodistuksista niitä muista lähteistä täydentäen. Mukaan otettiin sydänkuolemiksi luokitellut tapaukset, joissa potilas oli kuollut sairaalan ulkopuolella tunnin kuluessa oireiden alkamisesta.

Äkkikuolemien huippu osui aamupäivään (klo 10-11) ja toinen matalampi huippu iltapäivään (klo 17-18). Tämä fataalien kohtausten jakauma on samanlainen kuin ei-fataalien infarktien jakaantumisessa. Vuorokautiset huiput todettiin molemmilla sukupuolilla sekä vanhoilla että nuorilla. Myös ne sairaalan ulkopuolella tapahtuneet kuolemat, joissa oireilu alkoi enemmän kuin tuntia aikaisemmin, noudattivat samaa vuorokautista rytmiä. Sairaalassa sattuneet sydänkuolemat olivat jakaantuneet tasaisemmin ympäri vuorokauden, joskin aamuyöllä kuolemantapauksia oli vähemmän kuin muuna aikana. Kirjoittajat analysoivat myös muita julkaistuja äkkikuolema-aineistoja. Vain 12.3 % kuolemista sattui unen aikana, eli määrä oli selvästi odotettua pienempi. Kun kirjoittajat suhteuttivat oman aineistonsa sirkadiaaniseen rytmiin, he totesivat erittäin merkitsevän aaltomaisen vaihtelun.

Äkillisten sydänkuolemien ja sydäninfarktien runsaalle esiintymiselle aamupäivällä kirjoittajat esittävät kaksi syytä. On luultavaa, että sydänlihaksen iskemia edeltää kohtausta. Iskemia voi olla kivuton, ja se paljastuu esimerkiksi ambulatorisen rekisteröinnin aikana. Huonon verenkierron syynä saattaa olla verihiutaleiden tarrautuminen ateroskleroottisiin plakkeihin, ja tämä liittyy verenpaineen nousuun aamun tunteina. Toisen oletuksen mukaan äkillisten sydänkuolemien takana on rytmihäiriö. Rytmihäiriöalttiuden syynä taas on sympatikotonian lisääntymistä seuraava sähköinen epästabiilius.

Ambulatoriset tutkimusmahdollisuudet avaavat hyvin mielenkiintoisia näkymiä. Trombinmuodostukseen vaikuttavia tekijöita (kahvi, tupakka, salisylaatit) ja autonomisen hermoston vireyttä (beetasalpaus) voidaan helpostikin muuttaa. Näin voidaan äkillisen sydänlihaskohtauksen riskiä vahentää selvästi - tai ainakin siirtää kohtaus johonkin muuhun vuorokaudenaikaan.

ESKO LĂ„NSIMIES
© Esko Länsimies | Kävijöitä 36490 kpl | Sivun latausaika: 0.001 sek (1.278 ms)