Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Kuormituskokeen osuvuus, jälleen kerran
10.10.1988, Duodecim 104: 869-870
Tutkimusreferaatti

Kuormituskokeen osuvuus, jälleen kerran

PRUVOST P, LABLANCHE J M, BEUSCART R, ym.: Eur Heart J 8: 1287-1294, 1988

Rasitus-EKG-tutkimuksesta käytetään nykyisin nimitystä kliininen rasituskoe. Vielä parempi nimi olisi kliininen kuormituskoe. Perustelu termin vaihdolle oli, että EKG ei ole ainoa kokeessa rekisteröitävä suure. Uusimpien tutkimusten mukaan EKG ei ole edes paras tai eniten tietoa antava suure. Referoitava ranskalainen tutkimus vahvistaa tätä käsitystä.

Työryhmä tutki 558 miestä, jotka eivät olleet sairastaneet infarktia. Heille tehtiin kuukauden kuluessa sepelvaltimoiden varjoainetutkimus ja juoksumattokoe Brucen kuormituskaavion mukaisesti. EKG rekisteröitiin kolmelta kanavalta (VS, aVF, V2), tietokonetta apuna käyttäen. Koronaariangiografiassa pidettiin 50 %:n ahtaumaa merkittävänä. Yleisinä muuttujina kirjattiin ikä ja tyypillisen rintakivun esiintyminen. Kokeessa rekisteröitiin kuormituksen kesto, maksimaalinen syketaajuus, oire keskeytyshetkellä, kammioarytmia ja taajuus-painetulo. EKG:stä tulostettiin maksimaalisen ST-muutoksen ohella suuri joukko muita indikaattoreita.

Monimuuttuja-analyysissa osoittautui, että kuormituksen kesto, anamnestinen rintakipu, kivun ilmaantuminen kokeen aikana, ikä ja saavutettu syketaso prosentteina iän mukaisesta maksimista ennustivat parhaiten radiologiset muutokset. Näiden viiden muuttujan avulla voitiin ennakoida 75 % löydetyistä verisuonimuutoksista. Mikään EKG-suure tai niiden yhdistäminen jo mainittuihin ei lisännyt selitysosuutta tai ollut yksinään mainittuja viittä parempi. Omien tulostensa ja laajan kirjallisuusanalyysin perusteella tutkijat päätyvät siihen, että suorituskyky on luotettavin sepelvaltimoiden ahtauman osoitin infarktia sairastamattomilla miehillä. Mitattujen suureiden yhdistelmä selitti 75 % sairauksista eli neljännestä sairauksista ei voitu ennakoida kuormituskokeen avulla.

Kuormituksen toteutuksella nayttaa olevan erittäin suuri merkitys, ja tutkijoiden saama tulos pitäisikin varmistaa myös polkupyöräkokeella. Voitaisiinko EKG:sta luopua diagnostisena apukeinona kuormituskokeessa?

ESKO L√ĄNSIMIES
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 39676 kpl | Sivun latausaika: 0.001 sek (1.447 ms)