Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Varusmiesten alkoholinkäyttö ja kuolleisuus
10.10.1988, Duodecim 104: 1275
Tutkimusreferaatti

Varusmiesten alkoholinkäyttö ja kuolleisuus

ANDREASSON A, ALLEBECK P, ROMELSJ√Ė A: Br Med J 296: 1021-1025, 1988

On väitetty, että alkoholinkäytön ja kuolleisuuden välillä vallitsee J-muotoinen riippuvuus eli että kohtuullisesti alkoholia käyttävien kuolleisuus on pienempi kuin täysin raittiiden ja runsaasti alkoholia juovien. Tämä riippuvuusmalli on todettu vain keski-ikäisillä ja vanhoilla ihmisillä, nuorten alkoholinkäytön ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä ei ole tutkittu aikaisemmin.

Referoitavassa ruotsalaisessa tutkimuksessa seurattiin 50 000 varusmiehen elämää 15 vuoden ajan. Tutkittavat ovat syntyneet vuosina 1949-51 eli aikana, jolloin Suomessa syntyivät ns. kosteat ikäluokat. Varusmiestarkastuksessa kysyttiin yleisten kasvu- ja sosiaalistumistietojen lisäksi tarkka alkoholinkäyttöanamneesi. Jokaiselle varusmiehelle tehtiin psykologinen ja tarvittaessa myös psykiatrinen tutkimus. Vain 6 % nuorukaisista oli täysin raittiita ja 2.5 % käytti alkoholia enemmän kuin 250 grammaa viikossa (tölkillinen olutta päivässä). Alkoholinkäytön ja 15 vuoden kuolleisuuden välillä oli selvä lineaarinen korrelaatio: eniten käyttäneen ryhmän kokonaiskuolleisuus oli lähes nelinkertainen täysin raittiisiin verrattuna. Väkivaltaisten kuolemien määrä eniten alkoholia käyttäneessä ryhmässä oli viisinkertainen täysin raittiisiin verrattuna ja itsemurhien määrä jopa kuusinkertainen. Täysraittiiden ryhmässä sydänkuolemien suhteellinen määrä oli hieman suurempi kuin alkoholia käyttävillä, mutta absoluuttinen lukumäärä oli vain kolme henkilöä, joten tilastollisesti luotettavaa vertailua ei voitu tehdä. Kaikkien muiden kuolinsyiden ryhmissä täysin raittiit ja alle 100 g viikossa alkoholia käyttävät olivat edullisemmassa asemassa enemmän käyttäviin ryhmiin verrattuna.

Monimuuttuja-analyysissa ryhmät vakioitiin sosiaalisten muuttujien mukaisesti. Alkoholin selitysosuus väheni hieman, mutta oli edelleenkin merkitsevä. Yli 200 gramman viikoittainen käyttö oli merkittävin varhaisen kuoleman selittäjä. Sosiaalinen sopeutuminen ei suojellut suurkuluttajia ennenaikaiselta kuolemalta.

Varusmiestarkastuksen yhteydessä raportoitu alkoholinkäyttö ennakoi myös myöhemmin esiintyvää alkoholismia. Eniten käyttävässä ryhmässä alkoholismin riski oli 17-kertainen täysin raittiiseen ryhmään verrattuna.

Nuorella iällä kohtuullisenakin pidettävä alkoholin kulutus lisää kuolleisuutta ja on täten tärkeä (tärkein?) elämää lyhentävä tekijä. Aikaisemmin esitetty alkoholinkäytön ja kuolleisuuden välinen J:n muotoinen riippuvuus ei päde nuorilla miehillä.

Tämä tutkimus antaa vettä terveyskasvattajan myllyyn. Parikymppisen nuorukaisen säännöllinen keskioluen juominen lisää varhaisen kuoleman riskin monikertaiseksi. Varusmiestarkastuksessa ja palvelun aikana tulisi löytää ne nuoret (noin 15 %), jotka käyttävät alkoholia säännöllisesti enemmän kuin 100 g/viikko ja kohdistaa terveyskasvatus heihin. Koko kansan kulutus on meillä suuri, 150 g/viikko ja Uudellamaalla hälyttävä, 250 g/viikko.

ESKO L√ĄNSIMIES
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 36490 kpl | Sivun latausaika: 0.009 sek (8.925 ms)