Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Kuopiolainen sairaus
01.01.1990, Selvitys Kuopion terveyslautakunnalle, 11 sivua
Jäsenyyteni Kuopion Terveyslautakunnassa päättyi ja laadin "testamentin."

Kuopiolainen sairaus

Seuraavassa pyrin erilaisin sairautta ja sosiaalista sopeutumattomuutta kuvaavien tilastollisten tietojen avulla arvioimaan kuopiolaisten terveydentilaa. Näin koetan selvittää mm. ennenaikaisen sairastumisen ja varhaisen kuoleman esiintyvyyttä ja etsin ennaltaehkäisyn painopistealueita.

Olen saanut apua seuraavilta henkilöiltä:
- Eero Pukkala (Suomen Syöpärekisteri)
- Keijo Karhunen (Kuopion Poliisilaitos)
- Kari Karkola (Kuopion Lääninhallitus)
- Martti Ikonen ja Olavi Kauhanen (KYKS:n kehittämistoiminnan tukikeskus)
- Jussi Marjanen (KELA:n Kuopion aluetoimisto)

Väestön muutokset

Syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna on Kuopiossa noin 0.5 %, eli hieman suurempi, kuin koko maassa keskimäärin (0.4 %). Kuopiolaisten kuolleisuus on noin 0.9 % eli hieman koko maan keskiarvoa parempi ja selvästi parempi, kuin koko Itä-Suomen alueella (1.03 %).
Alkaneista raskauksista noin 10 % päättyy KYKS:n hoitoa vaativaan keskenmenoon ja 20 % keskeytetään pääasiassa sosiaalisten syiden perusteella. Noin 70 % alkaneista raskauksista päättyy siis normaaliin synnytykseen.

Varhennetut eläkkeet (vertailukohteena Jyväskylän kaupunki)

Ennen 65 vuoden ikää on mahdollista saada työttömyyseläkettä, varhennettua vanhuuseläkkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä. Näiden eläkeläisten määrä antaa käsityksen raskaan työn sekä työkyvyn ja työn vaatimusten välisen epäsuhdan esiintyvyydestä. Kukin luku tarkoittaa eläkkeellä olevien prosenttiosuutta vastaavasta ikäryhmästä.

Miehet
55-59 vuotiaista miehistä on eläkeläisiä noin 16 %. 60-64 -vuotiaista eläkkeellä on 29 % molemmissa kaupungeissa.

Naiset
55 - 59 -vuotiaista naisista on eläkkeellä 14 % ja 60 - 64-vuotiaista 31 Kuopion luvut ovat hieman Jyväskylän lukuja suuremmat.

Naisista ja miehistä varhennetuilla eläkkeillä on siis joka seitsemäs alle 60-vuotias ja joka kolmas alle 65-vuotias.
Selviä eroja Kuopion ja Jyväskylän välillä ei ole.

Kokonaan korvattavat lääkkeet (vertailukohteena Jyväskylän kaupunki)

Kuopiolaisilla on selvästi jyväskyläläisiä enempi "ilmaislääkkeinä" verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydämen rytmihäiriöiden lääkkeitä. Jyväskyläläisillä on taas kroonisen keuhkoastman vuoksi useammin kokonaan korvattavia lääkkeitä kuin kuopiolaisilla. Sokeritautia (diabetesta), mielisairauksia ja reumaattisia niveltulehduksia esiintyy yhtä runsaasti.
Kuopiolaisille on ominaista sydänsairaudet, jyväskyläläisille keuhkosairaudet.
Infarktit ja aivohalvaukset

Taulukossa 1 esitetään KYKS:ssa hoidetut akuutit sydäninfarktit. Joka viikko sairastuu yksi alle 50-vuotias kuopiolainen sellaiseen veritulppaan, että joutuu hoitoon keskussairaalaan, 50-70 -vuotiaista sairastuu 2 - 3 niin vaikeasti, että joutuu hoitoon KYKS:aan. Yli 70-vuotiaiden infarkteja ei ole tilastoitu, koska näistä osa hoidetaan muualla kuin KYKS:ssa.
Taulukosta 2 todetaan, että viikottain 1 - 2 alle 70-vuotiasta kuopiolaista joutuu hoitoon KYKS:aan aivohalvauksen vuoksi.
Jos lasketaan yhteen "sydänhalvaukset" ja aivohalvaukset, todetaan, että alle 50-vuotiailla sukupuolten väliset erot ovat vähäiset. 50-70 -vuotiaiden ryhmässä miesten lukumäärään suhteutettu sairastuvuus näihin tauteihin on kaksinkertainen!

Taulukko 1 Kuopiolaisten KYKS:ssa hoidetut sydäninfarktit vuoden aikana

Alle 50 v 50-70v Yhteensä
Miehet 30 80 110
Naiset 15 45 60
Yhteensä 45 125 170

Taulukko 2 Kuopiolaisten KYKS:ssa hoidetut aivohalvaukset vuoden aikana

Alle 50 v 50-70v Yhteensä
Miehet 10 25 35
Naiset 15 25 40
Yhteensä 25 50 75

Uudet syöpätapaukset Kuopiossa

Uusien syöpien määrä 1980-luvulla on ollut miehillä keskimäärin 10 syöpää kuukaudessa (125/v) ja naisilla keskimäärin 14 kpl/kk, eli 165 kpl vuodessa. Määrät ovat hieman lisääntymässä. Kun uusien syöpien ilmaantuminen vakioidaan iän mukaan, näyttää tilanne kehittyneen 1970-luvun alusta oheisen taulukon mukaisesti.

Taulukko 3 Ikävakioitu uusien syöpien ilmaantuminen Kuopiossa viisivuotisjaksoittain keskimäärin vuodessa/10 000 asuk.

MIEHET Kaikki syövät Maha+Suoli Keuhko Eturauhanen
1972-76 30 4,4 7,8 3,2
1977-81 35 4,0 8,1 3,6
1982-86 34 4,8 7,5 3,0



NAISET Kaikki syövät Maha+suoli Keuhko Rinta Kohtu+Munas.
1972-76 24 2,6 0,6 5,3 2,4
1977-81 24 2,7 0,5 4,8 2,1
1982-86 27 2,5 0,6 5,7 2,3

Ikävakioitu syövän ilmaantuminen on 15 vuodessa lisääntynyt hieman sekä miehillä että naisilla. Syöpien ikävakioitu ilmaantuminen on miehillä huomattavasti suurempi kuin naisilla. Naisilla syöpiä seulotaan sekä rintojen että kohdunkaulan osalta. Miehillä ei ole järjestelmällistä syöpäseulontaa, vaikka heillä syövän ilmaantuvuus on selvästi yleisempää kuin naisilla.

Kuopiolaisilla miehillä on noin 16 % suurempi ikävakioitu syövän ilmaantuvuus kuin Jyväskylässä. Naisilla ei voida todeta eroja Jyväskylän ja Kuopion välillä. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla kuopiolaisten miesten ja naistenkin syöpäinsidenssit olivat jyväskyläläisten vastaavia lukuja pienempiä. Mikään yksittäinen syöpäryhmä ei selitä tapahtunutta kehitystä eikä syntyneitä eroja. Esimerkiksi uusien rintasyöpien ilmaantuminen on 5-vuotisiaksoittain tarkastellen Kuopiossa vähäisempää kuin Jyväskylässä.

Taulukko 4 Uusien syöpien lukumäärät Kuopiossa. Luvut tarkoittavat vuosittaista keskiarvoa (1982 - 1986).

MIEHET Alle 50 v 50 - 70 v yli 70 v Yhteensä
Kaikki syövät 14 54 57 125
- Maha+suoli 1 7 8 16
- Keuhkot 1 15 12 28
- Eturauhanen 0 3 8 11

Naiset Alle 50 v 50 - 70 v yli 70 v Yhteensä
Kaikki syövät 35 63 74 172
- Maha+suoli 1 5 13 19
- Rinta 8 15 10 33
- Kohtu+munas. 1 7 6 14

Miesten syöpätapausten ilmaantuminen kasaantuu yli 50-vuotiaisiin. Siellä keuhkosyöpä muodostaa neljänneksen uusista syövistä. Alle 70 -vuotiailla naisilla noin 23 % todetuista syövistä on rintasyöpää. Yli 70-vuotiailla enää 13 % todetuista uusista syövistä on rintasyöpää. Ennen mammografia-seulontojen alkamista 50 - 60 -vuotiaiden uusien rintasyöpätapausten lukumäärät olivat vähäisiä, vain yksi tapaus kuukaudessa. Tämän joukon löytäminen hoidon piiriin tavanomaista toteamista varhemmin on niiden yksilöiden kohdalla tärkeä, mutta esimerkiksi koko väestön kuolleisuuden kannalta tuolla ei liene merkitystä. Mammografiaseulonnan ulottamisella alle 50-vuotiaisiin ei ole lääketieteellisiä perusteita.

Koko maassa todetaan alle 50-vuotiailla naisilla noin 1500 syöpää vuosittain. Näistä 500 on rintasyöpää. 30-50-vuotiaille naisille ilmaantuu 6 ~ 7 rintasyöpää/10 000 naista kohden eikä Kuopion ja muun maan välillä ole merkittäviä eroja. Kuopiossa on 13 000 naista, joiden ikä on 30 - 50 vuotta, eli rintasyövän ilmaantuvuus on 8 - 9/v.

Kuolintapausten määrät ja syyt

Kuolintapausten tilastointi tapahtuu Kuopion Lääninhallituksen kautta. Peruskuolinsyyt voidaan jakaa kahteen ryhmään:
- LUONNOLLISET KUOLINSYYT. Näihin luetaan sairauden aiheuttamat kuolemantapaukset.
- EI-LUONNOLLISET SYYT. Sisältää mm. tapaturmaiset menehtymiset, itsemurhat, tapot ja kuolinmekanismiltaan epäselvät tapaukset.

Seuraavassa kolmessa taulukossa esitetään tätä jakoa noudattaen kuopiolaisten peruskuolinsyyt vuosittain.

Taulukko 5
Alle 50-vuotiaana kuolleiden kuopiolaisten vuotuiset lukumäärät peruskuolinsyyn mukaisesti ryhmiteltynä.

SYY 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988
Luonnollinen 66 58 39 48 49 44 55
Ei-luonnollinen 20 23 24 29 36 56 42

Ei-luonnollisten kuolemien osuus on lisääntynyt 1980-luvun alun vuosien 30 %:sta peräti noin 50 %:iin. Joka viikko kuolee siis yksi alle 50-vuotias kuopiolainen luonnollisen syyn ja yksi ei-luonnollisen syyn vuoksi.

Taulukko 6
50 - 70 -vuotiaana kuolleiden kuopiolaisten määrät peruskuolinsyyn mukaisesti ryhmiteltyinä.

SYY 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988
Luonnollinen 166 179 163 180 163 176 167
Ei-luonnollinen 9 13 20 15 12 9 18

El-luonnollisten syiden osuus pysyy vakiona. Noin 8 % kuolemantapauksista tässä ikäryhmässä on muita kuin sairauksien aiheuttamia kuolemia. Joka viikko siis kuolee kolme keski-ikäistä kuopiolaista sairauteen, mutta vain yksi kuukaudessa menehtyy tapaturman tai muun ei-luonnollisen syyn vuoksi.

Taulukko 7
Yli 70-vuotiaana kuolleiden kuopiolaisten vuosittaiset määrät peruskuolinsyyn mukaisesti ryhmiteltynä.


SYY 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988
Luonnollinen 322 354 370 410 380 390 430
Ei-luonnollinen 5 10 8 7 8 10 12

Kuopiossa kuolee joka päivä vähintään yksi vanhus. Tapaturmaisesti tai muun ei-luonnollisen syyn vuoksi menehtyy vain yksi vanhus kuukaudessa. Vanhusten elämä vaikuttaa näin tarkastellen hyvin turvalliselta.
Kun tarkastellaan parin viime vuoden tilannetta, niin ei-luonnollisten syiden vuoksi kuolee noin 75 kuopiolaista vuosittain. Määrä on 17 % suurempi, kuin koko Suomen keskiarvo. Näiden "turhien" kuolemien suurin ryhmä on nuoret, alle 50~vuotiaat. Jos ajatellaan menetettyjen elämänvuosien määrää - kärsimystä ja surua arvioimattakaan niin tämä on tärkein ja laiminlyödyin kuopiolainen terveydenhoidon ja sosiaalihuollon ongelma. Kärjistäen voi sanoa, että Kuopiossa kuolee joka viikko yksi nuori ihminen turhaan.

Kun tarkastellaan tilastoituja kuolinsyitä tarkemmin, saadaan seuraava taulukko:

Taulukko 8
Alle 50-vuotiaana kuolleiden kuopiolaisten kuolinsyyt vuosina 1986 - 1988 (vuotta kohden):

Syövät 9 kpl (näistä rintasyöpiä 2)
Sepelvaltimotauti 5 kpl
Aivoverenkiertohäiriöt 6 kpl
Muut sairaudet 27 kpl
Tapaturmat, tapot, itsemurhat jne. 44 kpl
Yhteensä 91 kpl

Taulukosta nähdään, että nuorilla kuopiolaisilla (alle 50 v) väkivaltaiset ja muut ei-luonnolliset syyt ovat viime vuosina olleet ylivoimaisesti tärkein kuolinsyy, puolet kuolee ei-luonnollisen syyn vuoksi.

Sosiaalinen sopeutumattomuus Kuopiossa

Seuraavassa tarkastellaan rikollisuuden ja sosiaalisen sopeutumattomuuden esiintymistä ja esiintymisen muutoksia Kuopiossa.

Itsemurhat

20 kuopiolaista tekee itsemurhan vuosittain. Heistä 80 % on miehiä ja suurin osa alle 50-vuotiaita. Joka ikinen kuukausi vähintään yksi alle 50-vuotias kuopiolainen mies tekee itsemurhan. Oman käden kautta kuolee Kuopiossa vuosittain viisi kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Itsemurhan kautta kuolee alle 50-vuotiaita kuopiolaisia enempi kuin kaikkien syöpien vuoksi tai yhtä paljon kuin sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vuoksi yhteensä.
10-20 -vuotiaiden ryhmässä vuosina 1985 - 1988 kuoli yhteensä 14. Näistä kuolemista seitsemän (50 %) oli itsemurhia. Yksistään vuonna 1987 oli 18-20 -vuotiaiden itsemurhien määrä neljä. Suhteellisesti tuo määrä on korkeimpia tunnettuja lukuja koko maailmassa ikäluokkaa ja vuotta kohden.

Kolarit

Liikennerikkomuksien määrä on noin 1 600/vuosi. Jokainen päivä poliisi puuttuu neljän autoilijan ajotapaan tai kolariin. Liikenteessä vammautuu 60 henkilöä, eli useammin kuin kerran viikossa. Liikennekuolemia sattuu 4/vuosi.
Rattijuopumus johtaa rangaistukseen 500 kertaa vuodessa, eli 10/viikko. Liikennejuopumuspidätysten määrä on rajussa kasvussa Kuopiossa, osittain poliisin aktiivisuuden lisääntymisen vuoksi, mutta osin myös lisääntyneen holtittomuuden vuoksi.

Rikokset

Väkivaltarikosten määrä on rajussa kasvussa. Vuonna 1989 ylitettiin 400 rikoksen raja eli määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Vuoden jokaisena päivänä Kuopiossa joku pahoinpitelee lähimmäisensä niin, että poliisi puuttuu asiaan.
Varkaudet ovat myös lisääntymässä. 1989 ylittyi 3 500:n raja. Kuopiossa tehdään joka päivä 10 omaisuusrikosta. Määrä on neljänneksen suurempi kuin viisi vuotta sitten. Jos verrataan vuoden 1989 alkupuoliskon rikostilastoja vuoden 1988 alkupuoliskoon, on törkeiden varkauksien ja tavallisten varkauksien määrä lisääntynyt kolmanneksella - yhden vuoden aikana. Murtautumalla tehtyjen varkauksien määrä on yhdessä vuodessa miltei kaksinkertaistunut.

Vuoden 1988 alkupuoliskolla tehtiin 600 murtoa ja vuoden 1989 alkupuoliskolla 1 000 murtoa (5/päivä). Autovarkauksien määrä on myös kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä varastetaan yksi auto päivässä.
Huumausainerikosten määrä on vielä pieni, mutta nopeasti lisääntymässä. Vuoden 1988 alkupuoliskolla todettiin kuusi huumerikosta, 1989 alkupuoliskolla jo 13, eli määrä kaksinkertaistui.
Ilmitulleiden rikosten määrän kasvun selitykseksi on esitetty esitutkintalain muutosta ja muita oikeuspoliittisia toimenpiteitä, joihin on jouduttu menemään Euroopan neuvoston ihmisoikeussäännösten vuoksi. Tuo selitys ei kuitenkaan ole syy. Syy on se, että yhteiskunnasta on syrjäytynyt tai syrjäytymässä joukko nuoria miehiä, joilla on päihdeongelma, huono koulutus ja huono itsetunto. Kun tällaisen moniongelmaisen nuoren tilanteeseen ei tartuta ennaltaehkäisevässä mielessä jo alle 10 vuoden iässä (varhaiskasvattajat), on seurauksena ollut kierre, johon yhteiskunnalla ei tunnu nyt löytyvän keinoja. Poliisin aktiivisuuden lisääminen on puuttumista taudin oireeseen, ei sen syyhyn.

Yhteenveto

Tässä selvityksessä on esitetty joitakin kuopiolaisten terveydentilaa ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavia muuttujia 1980-luvulta. Terveyslautakunnan ja sosiaalilautakunnan tulee yhteisesti pyrkiä laatimaan ainakin kerran valtuustokaudessa tämän tapainen selvitys. Silloin voidaan todeta, missä ollaan menossa ja onko yhteisistä panoksista ollut toivottua hyötyä vai tulisiko yhteiset panostukset sijoittaa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla.
Tämän selvitystyön aikana minulle selvisi, että
- Kuopiolaisilla menee terveyden kannalta keskimääräisesti varsin hyvin.
- Miesten sairastuvuus sydäninfarkteihin ja syöpään sekä heidän itsetuhoinen käyttäytymisensä on selvästi naisten tilannetta huonompi ja sangen huolestuttava.
- Naisten terveyskasvatukseen ja terveysseulontoihin on jo panostettu riittävästi. On korkea aika nousta barrikadeille kuopiolaisen miehen terveyden puolesta!


Kuopiossa, 09.01.1990
Esko Länsimies LKT, dosentti ylilääkäri Terveyslautakunnan jäsen
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 28768 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.955 ms)