Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Maistelevasta medisiinarista naukkailevaksi lääkäriksi
02.02.1990, Duodecim 106: 1229
Tutkimusreferaatti

Maistelevasta medisiinarista naukkailevaksi lääkäriksi:
Alkoholin liikakäytön ennusmerkit mieslääkäreillä

MOORE R D, MEAD L, PEARSON T A. Am J Med 88: 332?336, 1990

Alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy terveyshaittojen ohella myös ammatillisia vaaroja (esim. autoilijat, lääkärit ja lentäjät). Runsaan alkoholinkäytön havaitsemiseen on olemassa kohtalaisen hyviä keinoja, mutta miten voitaisiin ennakoida tilanne vuosia etukäteen? Johns Hopkinsin yliopistosta valmistuneita lääkäreitä oli seurattu säännöllisin terveyskyselyin ja -tarkastuksin vuodesta 1946 alkaen. Referoitavassa tutkimuksessa kerrotaan yli tuhannen mieslääkärin otoksesta. Tutkittavat valmistuivat vuosina 1948-64 ja olivat vuonna 1986 52-60 -vuotiaita.

Alkoholinkäyttöä pidettiin runsaana, jos lääkäri kulutti päivittäin neljä ravintola-annosta (esim. oluttölkillistä tai viinilasillista), vastasi myöntävästi kahteen neljästä CAGE-kysymyksestä tai määritteli itse itsensä alkoholistiksi. Lääkäriksi valmistumisen aikaan koottujen tietojen (ikä, uskonto, alkoholinkäyttö, unihäiriöt, tupakointi, lääkkeiden käyttö) avulla pyrittiin ennustamaan runsasta alkoholinkäyttöä keski-iässä.
Noin joka kahdeksas lääkäri ( 12-13 %) kuului ahkerasti lasia kallistavien ryhmään; osuus vastaa aikaisemmissa selvityksissä todettua määrää. Opiskeluvuosien raittiista medisiinareista puolet pysyi edelleen raittiina eikä kukaan ryhtynyt viljelemään viinaa runsaasti. Alkoholia säännöllisesti käyttäneistä opiskelijoista joka kolmas naukkaili aikuisena vain vähän tai ei ollenkaan.

Opiskeluajan tietojen perusteella saatettiin ennustaa vain neljännes (23 %) myöhemmästä runsaasta alkoholinkäytöstä. Tällainen käyttäytyminen keski-iässä näytti liittyvän tässä ryhmässä ei-juutalaiseen perhetaustaan, äidin mielenterveysongelmiin, runsaaseen tupakointiin ja alkoholin - erityisesti oluen - käytön säännöllisyyteen.

Kiukku ja ahdistus stressin hallintakeinoina lisäsivät alttiutta huomattavaan janoisuuteen keski-iässä. Myös opiskeluaikana ilmenneet alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat lisäsivät taipumusta myöhempään liikakulutukseen.

Opiskeluajan liikunta tai muu harrastusaktiivisuus ei suojannut, eikä toisaalta rauhoittavien aineiden käyttö lisännyt alttiutta.

Tässä tutkimuksessa ei analysoitu ehkäistävissä olevien muuttujien vaikutusta muiden muuttujien (esim. juutalaisuus, äidin mielenterveyshäiriöt) vakioinnin jälkeen. Suurimmalla osalla (77 %) keski-iässä runsaasti alkoholia kuluttavista lääkäreistä käyttö ei ollut ennalta arvattavissa opiskeluaikaan kerättyjen tietojen avulla.

Hakusanat

alkoholi

© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 36496 kpl | Sivun latausaika: 0.003 sek (2.909 ms)