Artikkelit
Eurooppalaistuminen ei ole alkoholisoitumista
05.09.1990, Savon Sanomat
Pääkirjoitussivu. Alkoholin terveysvaarat ja kulutuksen kasvu Suomessa
Eurooppalaistuminen ei ole alkoholisoitumista
AIkon piiripäällikkö Ilkka Näsänen ennustaa suomalaisten alkoholinkulutuksen "eurooppalistumisen myötä lähtevän jyrkkään nousuun" (Uutiskukko 30. 8. 1990). Samassa haastattelussa hän toteaa, että meillä alkoholin kulutus henkeä kohden on 7.5 litraa ja Euroopassa lähes kaksinkertainen. Näsäsen esittelemät tilastot Suomen ja esimerkiksi Ranskan osalta eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Meillä Suomessa lähes jokainen juotu alkoholitippa kulkee Alkon tilastoinnin kautta, sillä keskioluen ja sitä tuhtimman tavaran myynti saa tapahtua vain Alkon valvonnassa. Ranskassa saa alkoholia tuottaa jokainen, jolla on viinirypäleiden kasvatukseen sopivaa maata. Viinin tuotantoa ja kulutusta Ranskassa voisi verrata poronlihan tuotantoon ja kulutukseen. Poro ja Riista Oy laskutti valtiolta vientimaksuja huomattavasti suuremmasta määrästä kuin koskaan saatiin teurastetuksi.
Viinintuottajamaiden asukkaiden alkoholikulutusta on mahdollista arvioida vain kyselytutkimusten avulla. Kun kyselyt toteutetaan samalla tavalla eri maissa, saadaan vertailukelpoisia lukuja. Pari vuotta sitten julkaistiin laaja selvitys työssä käyvien pariisilaisten sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä. 6600 henkilöltä mitattiin mm verenpaine ja kolesterolipitoisuus sekä tiedusteltiin vakioidusti ja huolellisesti tupakointi ja alkoholin käyttö. Tässä ryhmässä alkoholin vuotuinen keskikulutus oli 9.1 litraa, miehillä suurempi ja naisilla pienempi.
Meillä Suomessa koko väestön kulutus on 7.5 litraa. Jos tuo määrä suhteutetaan aikuisväestöön (lapset ja vanhukset pois), niin keskikulutukseksi saadaan 9.3 litraa vuodessa. Arvio ei ole yläkantissaan, sillä tiedämme Uudellamaalla asuvien keskikulutuksen olevan jo nyt 12 litraa puhdasta alkoholia vuodessa!
Kun esitetään lukuja ja ennusteita suomalaisten alkoholinkäytöstä tulee vertailulukuina käyttää todellisia kulutuslukuja eikä viinintuottajien ilmoittamia tuotantolukuja. Lisäksi luottamusmiestemme ja -naistemme ministereistä lautakuntien jäseniin tulee olla tietoisia siitä, että suomalaiset ovat alkoholisoitumassa rajua vauhtia. Jos haluamme olla todellisia eurooppalaisia on meidän vähennettävä alkoholinkäyttöämme, ei lisättävä sitä! Muuten meihin suhtaudutaan Euroopassa kuten me suhtaudumme omiin poikkeuksellisesti käyttäytyviin vähemmistöihimme.
ESKO LÄNSIMIES
ylilääkäri
AIkon piiripäällikkö Ilkka Näsänen ennustaa suomalaisten alkoholinkulutuksen "eurooppalistumisen myötä lähtevän jyrkkään nousuun" (Uutiskukko 30. 8. 1990). Samassa haastattelussa hän toteaa, että meillä alkoholin kulutus henkeä kohden on 7.5 litraa ja Euroopassa lähes kaksinkertainen. Näsäsen esittelemät tilastot Suomen ja esimerkiksi Ranskan osalta eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Meillä Suomessa lähes jokainen juotu alkoholitippa kulkee Alkon tilastoinnin kautta, sillä keskioluen ja sitä tuhtimman tavaran myynti saa tapahtua vain Alkon valvonnassa. Ranskassa saa alkoholia tuottaa jokainen, jolla on viinirypäleiden kasvatukseen sopivaa maata. Viinin tuotantoa ja kulutusta Ranskassa voisi verrata poronlihan tuotantoon ja kulutukseen. Poro ja Riista Oy laskutti valtiolta vientimaksuja huomattavasti suuremmasta määrästä kuin koskaan saatiin teurastetuksi.
Viinintuottajamaiden asukkaiden alkoholikulutusta on mahdollista arvioida vain kyselytutkimusten avulla. Kun kyselyt toteutetaan samalla tavalla eri maissa, saadaan vertailukelpoisia lukuja. Pari vuotta sitten julkaistiin laaja selvitys työssä käyvien pariisilaisten sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä. 6600 henkilöltä mitattiin mm verenpaine ja kolesterolipitoisuus sekä tiedusteltiin vakioidusti ja huolellisesti tupakointi ja alkoholin käyttö. Tässä ryhmässä alkoholin vuotuinen keskikulutus oli 9.1 litraa, miehillä suurempi ja naisilla pienempi.
Meillä Suomessa koko väestön kulutus on 7.5 litraa. Jos tuo määrä suhteutetaan aikuisväestöön (lapset ja vanhukset pois), niin keskikulutukseksi saadaan 9.3 litraa vuodessa. Arvio ei ole yläkantissaan, sillä tiedämme Uudellamaalla asuvien keskikulutuksen olevan jo nyt 12 litraa puhdasta alkoholia vuodessa!
Kun esitetään lukuja ja ennusteita suomalaisten alkoholinkäytöstä tulee vertailulukuina käyttää todellisia kulutuslukuja eikä viinintuottajien ilmoittamia tuotantolukuja. Lisäksi luottamusmiestemme ja -naistemme ministereistä lautakuntien jäseniin tulee olla tietoisia siitä, että suomalaiset ovat alkoholisoitumassa rajua vauhtia. Jos haluamme olla todellisia eurooppalaisia on meidän vähennettävä alkoholinkäyttöämme, ei lisättävä sitä! Muuten meihin suhtaudutaan Euroopassa kuten me suhtaudumme omiin poikkeuksellisesti käyttäytyviin vähemmistöihimme.
ESKO LÄNSIMIES
ylilääkäri