Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Elinikä ja terveydenhoito
18.06.1991, Savon Sanomat
(ei kuvausta)

Elinikä ja terveydenhoito

Yhteiskunta huokailee laman kourissa. Käsiä lyödään yhteen ja huudetaan "herrajumalaa" kun yltäkylläisyyden kuohukermasta pyyhkäistään päällimmäistä vaahtoa!
Jokainen yhteiskunnan toimintalohko vakuuttelee omaa tarpeellisuuttaan, mutta vain vähän on kyetty esittämään luotettavia vaikuttavuusselvityksiä.

Mitä tapahtuisikaan, jos teatterin tukeminen lopetetaan? Entä kun voin tuotantoa ei subventoida? Ja mammografiaseulonnat keskeytetään? Tai kun pelastushelikopteria ei lähetetä jokaisen vesillä törttöilijän avuksi?

Yhteiskunnassamme esitetään runsaasti sen ominaisuuksia kuvaavia tilastoja (asuntopinta-ala/kuntalainen, alkoholin kulutus/aikuinen, poissaolot/työntekijä jne.). Mutta kunnollista keskustelua ei ole käyty siitä, mikä on yhteiskunnan perimmäinen, luovuttamaton, tehtävä ja mitkä olisivat sitten tehtävän onnistumista kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja.

Tarkastelen seuraavassa yhtä mittaria eli 45-vuotiaan miehen odotettavissa olevan elämän kestoa (tilastot 1986-88). Koko maassa keskimäärin 45-vuotias mies voi odottaa elävänsä 29 vuotta eli 74 vuoden ikään. Kuopion läänissä keskiarvo on vuotta vähemmän eli 73 vuotta.

Pohjois-savolaisittain sitkeähenkiseksi voidaan luokitella Siilinjärven, Suonenjoen ja Kuopion miehet, sillä heillä on 45 vuoden ikäisinä odotettavissa vähintään yhtä pitkä elämä kuin maassa keskimäärin, siilinjärveläisillä peräti 75-vuotiaiksi.

Ennenaikainen kuolema vähintään vuotta ennen läänin keskiarvoa odottaa miehiä Varpaisjärvellä, Vesannolla, Keiteleellä, Tervossa, Nilsiässä, Vieremällä ja Tuusniemellä.
Tuusniemeläinen mies kuolee peräti seitsemän vuotta siilinjärveläistä miestä varhemmin.
Voidaanko terveydenhuoltoa syyttää tästä eriarvoisuudesta? Paljonko siilinjärveläiset joutuvat maksamaan pidemmästä elämästään? Olisiko Tuusniemellä lisättävä terveydenhuoltoa menojen leikkausten sijaan? Siinä vain pieni osa kysymyksistä, jotka nousevat mieleen pelkästään näitä odotettavissa olevaa keski-ikää koskevia tilastoja tarkastellessa.

Tosiasia on, että ei siilinjärveläisten miesten terveys tai tuusniemeläisten miesten sairaus selity (yksinomaan) terveyskeskusten toiminnan tai laiminlyönnin seuraukseksi. Suurin osa erosta on johdettavissa yhteiskunnan toimivuudesta alkaen miesten ja naisten lukumääristä (onko kumppaneita yhteiseen eloon), asuntojen määrästä, työpaikkatilanteesta ja päätyen elämän laadun edellytyksiin, koulutukseen, kulttuuritarjontaan jne.

Korkean työttömyyden, rakennemuutoksen ja muiden terveydenhuollon vaikutuspiirin ulkopuolella olevien muuttujien merkitys voidaan lukea terveyden mittareista . Terveydentilan luotettavin mittari on ruumiiden laskeminen, eli milloin ihmiset kuolevat ja mihin. Jos edes nämä mittarit kyettäisiin hyödyntämään, niin sitten voisimme ajatella myös laadullisten mittareiden kehittämistä.
Ainoastaan toimivien mittareiden avulla voimme arvioida yhteiskunnan toimien supistusten vaikutuksia, sillä jonkinlainen raja-arvo-teoria toimii kahteen suuntaan: tietyn rajan jälkeen lisäpanos ei enää tuota lisää hyvää ja tietyn panosten leikkauksen jälkeen koko sen toimintalohkon tulos romahtaa.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 28767 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.661 ms)