Artikkelit
Maamiinojen todelliset kustannukset
07.10.1995, Savon Sanomat
(ei kuvausta)
Maamiinojen todelliset kustannukset
Sotien ja sotaa vähäisempien mellakoiden osapuolet käyttävät yhä enentyvässä määrin maamiinoja, koska niitä on helppo ja halpa tuottaa, hankkia ja asentaa. Aikaisemmin sodat ja konfliktit käytiin rintamataisteluina, miinat asetettiin tiettyihin rajattuihin kohtiin. Nyt sodat ovat alueellisia, selviä eroja sota- ja siviilialueiden välillä ei ole. Sotajoukkioiden poistuessa joltain alueelta miinoja levitetään teille, peltoihin, lasten leikkipuistoihin jne. Rauhan tultua ja taistelujen päätyttyä miinat säilyvät edelleen tuhoa tuottavina ja vaarantavat jokapäiväisen elämän laajoilla alueilla.
YK:n pääsihteeri ehdotti viime kesänä Genevessä, että maamiinojen tuottaminen, kauppa ja levittäminen kiellettäisiin kokonaan, kuten on tehty kemiallisten aseiden kohdalla. Suomi esitti varaumia tähän päätöslauselmaehdotukseen. Jopa YK:n Lastenapujärjestön UNICEFIN:n johtajaksi pyrkinyt puolustusministeri Elisabeth Rehn vaati Suomelle oikeutta valmistaa ja käyttää maamiinoja!
Nyt on valmistunut ensimmäinen luotettava selvitys maamiinojen aiheuttamasta yhteiskunnallis-taloudellis-lääketieteellisestä haitasta väestöille (BMJ, 16.9.95). Tutkimus on puolueettoman järjestön tekemä ja sen rahoittajina toimi kymmeniä kansalaisjärjestöjä eri puolilta maailmaa (UNICEF, FAO, Punainen Risti, Pelastakaa Lapset ry, OXFAM jne). Yli 200 koulutettua haastattelijaa kävi 206 yhteisössä Afganistanissa, Bosniassa, Kambodjassa ja Mosambikissa. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin lähes 175 000 ihmistä 33 000 perheestä.
Miinojen aiheuttamat haitat ruuan hankkimisessa, asumisessa, karjanhoidossa ja maankäytössä kirjattiin. Yksilöiden tasolla selvitettiin miinojen räjähdysten aiheuttamat kuolemantapaukset ja vammautumiset sekä näiden aiheuttamat haitat ja taloudelliset kustannukset ja menetykset. Miinat vaikuttivat merkittävään osaan tutkittujen alueiden kotitalouksista (25 - 87%). Suurin haitta näytti tulevan maanviljelykselle koituneista vaikeuksista. Viljasato olisi mahdollista jopa kolminkertaistaa eräillä Afganistanin alueilla, jos miinoja ei olisi sijoitettu sellaisia määriä, kuin venäläiset miehittäjäsotilaat ja afgaanisotilaat sijoittivat. Noin 55 000 kotieläintä oli menetetty miinojen räjähdyksissä, 1000 markkaa haastateltua perhettä kohden.
Lähes 2 000 kotitaloutta oli menettänyt vähintään yhden perheenjäsenen (6 %). Joka kymmenes miinan uhri oli lapsi. Yleensä miinojen räjähdyksissä menehtyneet olivat olleet peltotöissä tai paimenessa. Neljännes uhreista koitui miinojen raivaustöihin osallistuneille. Ihmisuhrien määrät kaksinkertaistuivat kymmenessä vuodessa. Noin 40 %:lla niistä perheistä, jotka olivat menettäneet vähintään yhden perheenjäsenen oli vaikeuksia ylläpitää toimeentuloaan. Perheen sisäiset ja ulkoiset ihmissuhteet kärsivät suuresti miinojen tuhoista.
Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman mukaan, jos raivaustahtia ei saada nopeutettua, nykyiset maastossa olevat maamiinat ovat vaarana vielä yli tuhat vuotta tuhansille ihmisyhteisöille maailman kaikilla kulmilla. Miinojen täydellinen valmistus, myynti ja asentamiskielto on saatava aikaan välittömästi. Suomen hallitus ja Suomen armeija eivät saa asettaa erityisehtoja kansainvälisissä neuvotteluissa. Meidän tulee olla edelläkävijänä tässä asiassa. Vaikutusvaltaisten naistemme (puolustusministeri, ulkoministeri, eduskunnan puhemies) erityisenä tehtävänä olkoon valvoa tämän asian toteutumista.
ESKO LÄNSIMIES
lääkäri, Kuopio
Sotien ja sotaa vähäisempien mellakoiden osapuolet käyttävät yhä enentyvässä määrin maamiinoja, koska niitä on helppo ja halpa tuottaa, hankkia ja asentaa. Aikaisemmin sodat ja konfliktit käytiin rintamataisteluina, miinat asetettiin tiettyihin rajattuihin kohtiin. Nyt sodat ovat alueellisia, selviä eroja sota- ja siviilialueiden välillä ei ole. Sotajoukkioiden poistuessa joltain alueelta miinoja levitetään teille, peltoihin, lasten leikkipuistoihin jne. Rauhan tultua ja taistelujen päätyttyä miinat säilyvät edelleen tuhoa tuottavina ja vaarantavat jokapäiväisen elämän laajoilla alueilla.
YK:n pääsihteeri ehdotti viime kesänä Genevessä, että maamiinojen tuottaminen, kauppa ja levittäminen kiellettäisiin kokonaan, kuten on tehty kemiallisten aseiden kohdalla. Suomi esitti varaumia tähän päätöslauselmaehdotukseen. Jopa YK:n Lastenapujärjestön UNICEFIN:n johtajaksi pyrkinyt puolustusministeri Elisabeth Rehn vaati Suomelle oikeutta valmistaa ja käyttää maamiinoja!
Nyt on valmistunut ensimmäinen luotettava selvitys maamiinojen aiheuttamasta yhteiskunnallis-taloudellis-lääketieteellisestä haitasta väestöille (BMJ, 16.9.95). Tutkimus on puolueettoman järjestön tekemä ja sen rahoittajina toimi kymmeniä kansalaisjärjestöjä eri puolilta maailmaa (UNICEF, FAO, Punainen Risti, Pelastakaa Lapset ry, OXFAM jne). Yli 200 koulutettua haastattelijaa kävi 206 yhteisössä Afganistanissa, Bosniassa, Kambodjassa ja Mosambikissa. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin lähes 175 000 ihmistä 33 000 perheestä.
Miinojen aiheuttamat haitat ruuan hankkimisessa, asumisessa, karjanhoidossa ja maankäytössä kirjattiin. Yksilöiden tasolla selvitettiin miinojen räjähdysten aiheuttamat kuolemantapaukset ja vammautumiset sekä näiden aiheuttamat haitat ja taloudelliset kustannukset ja menetykset. Miinat vaikuttivat merkittävään osaan tutkittujen alueiden kotitalouksista (25 - 87%). Suurin haitta näytti tulevan maanviljelykselle koituneista vaikeuksista. Viljasato olisi mahdollista jopa kolminkertaistaa eräillä Afganistanin alueilla, jos miinoja ei olisi sijoitettu sellaisia määriä, kuin venäläiset miehittäjäsotilaat ja afgaanisotilaat sijoittivat. Noin 55 000 kotieläintä oli menetetty miinojen räjähdyksissä, 1000 markkaa haastateltua perhettä kohden.
Lähes 2 000 kotitaloutta oli menettänyt vähintään yhden perheenjäsenen (6 %). Joka kymmenes miinan uhri oli lapsi. Yleensä miinojen räjähdyksissä menehtyneet olivat olleet peltotöissä tai paimenessa. Neljännes uhreista koitui miinojen raivaustöihin osallistuneille. Ihmisuhrien määrät kaksinkertaistuivat kymmenessä vuodessa. Noin 40 %:lla niistä perheistä, jotka olivat menettäneet vähintään yhden perheenjäsenen oli vaikeuksia ylläpitää toimeentuloaan. Perheen sisäiset ja ulkoiset ihmissuhteet kärsivät suuresti miinojen tuhoista.
Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman mukaan, jos raivaustahtia ei saada nopeutettua, nykyiset maastossa olevat maamiinat ovat vaarana vielä yli tuhat vuotta tuhansille ihmisyhteisöille maailman kaikilla kulmilla. Miinojen täydellinen valmistus, myynti ja asentamiskielto on saatava aikaan välittömästi. Suomen hallitus ja Suomen armeija eivät saa asettaa erityisehtoja kansainvälisissä neuvotteluissa. Meidän tulee olla edelläkävijänä tässä asiassa. Vaikutusvaltaisten naistemme (puolustusministeri, ulkoministeri, eduskunnan puhemies) erityisenä tehtävänä olkoon valvoa tämän asian toteutumista.
ESKO LÄNSIMIES
lääkäri, Kuopio