Artikkelit
Veden fluoridointi loppuu Kuopiossa
16.11.1992, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Veden fluoridointi loppuu Kuopiossa
Ainoana Suomen kuntana Kuopio on lisännyt yhden gramman fluoridia tuhanteen litraan vesijohtovettä. Joulukuun 1992 viimeisen päivän jälkeen ei veteen enää lisätä fluoridia. Terveyslautakunta päätti keväällä 1991 ylilääkäri Perolan esityksestä lopettaa fluoridoinnin 1.1.1993 alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen noin vuosi sitten.
Kun sanomalehdet ja televisio ilmoittivat päätöksestä, ei suurin osa kuopiolaisista huomannut, että päätös toteutetaan vasta vuoden 1992 lopussa.
Niinpä meille terveyslautakunnan jäsenille alkoi tulla jo muutamia viikkoja päätöksen jälkeen viestejä siitä, miten "ihottumat alkoivat parantua ja astma helpotti". Ei siinä oikein haluttanut sanoa soittajalle, että anteeksi vain, mutta fluoridointi lopetetaan vasta vuoden kuluttua!
Itse äänestin lautakunnassa Perolan esityksen puolesta ja samoin perustein, eli ei ole olemassa mitään lääketieteellistä näyttöä siitä, että fluoridoinnista olisi haittaa ihmiselle tai luonnolle. Mutta koska väestön suurin osa ei halua, että juomavesi fluoridoidaan, niin väestön tahtoa on noudatettava. Demokratiassa saa tehdä tyhmiäkin päätöksiä.
Terveydenhoito, sairauksien ehkäiseminen on jokaisen yksilön omalla vastuulla. Viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden on annettava kansalaisille oikeaa tietoa eri asioiden eduista ja haitoista ja jätettävä valinta kansalaisille itselleen. Lasten suhteen neuvoloiden ja koulujen on oltava aktiivisia ja korjattava kotien mahdolliset laiminlyönnit.
Fluoridoinnin hyötyjä ja haittoja tutkitaan muuallakin kuin Kuopiossa. Amerikan lääkärilehdessä (JAMA, 12.8.1992) julkaistu tutkimus Utahista osoitti, että juomaveden fluoridointi lisäsi hieman reisiluun murtuma-alttiutta. Tutkimuksessa seurattiin kolmen kunnan noin 4000 yli 65 vuotiaita seitsemän vuoden ajan. Yhdessä kunnassa vesi fluoridoitiin ja kahdessa kunnassa ei. Ikä-vakioitu reisiluun murtumien määrä oli 1.3-1.4-kertainen siinä kunnassa, jossa vesi fluoridoitiin.
Kirjoituksessa pohdittiin, miksi Kuopiossa ei vastaavaa ilmiötä ole todettu, pikemminkin reisiluun murtumien määrä on vähäisempi. Kirjoittajat olettavat kuopiolaisen tutkimusaineiston olevan liian pieni luotettavien tulosten saamiseksi.
Hampaiden sairauksien osalta 1993 alusta Kuopiossa vallitseva tilanne on merkittävästi huonompi kuin nyt. Jokaisen kuopiolaisen on nyt itse huolehdittava hampaidensa hoidosta selvästi aikaisempaa paremmin. Jos vielä menetämme hammaslääketieteellisen tiedekunnan, saattaa edessä olla pitkä alamäki terveysasioissamme.
Ainoana Suomen kuntana Kuopio on lisännyt yhden gramman fluoridia tuhanteen litraan vesijohtovettä. Joulukuun 1992 viimeisen päivän jälkeen ei veteen enää lisätä fluoridia. Terveyslautakunta päätti keväällä 1991 ylilääkäri Perolan esityksestä lopettaa fluoridoinnin 1.1.1993 alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen noin vuosi sitten.
Kun sanomalehdet ja televisio ilmoittivat päätöksestä, ei suurin osa kuopiolaisista huomannut, että päätös toteutetaan vasta vuoden 1992 lopussa.
Niinpä meille terveyslautakunnan jäsenille alkoi tulla jo muutamia viikkoja päätöksen jälkeen viestejä siitä, miten "ihottumat alkoivat parantua ja astma helpotti". Ei siinä oikein haluttanut sanoa soittajalle, että anteeksi vain, mutta fluoridointi lopetetaan vasta vuoden kuluttua!
Itse äänestin lautakunnassa Perolan esityksen puolesta ja samoin perustein, eli ei ole olemassa mitään lääketieteellistä näyttöä siitä, että fluoridoinnista olisi haittaa ihmiselle tai luonnolle. Mutta koska väestön suurin osa ei halua, että juomavesi fluoridoidaan, niin väestön tahtoa on noudatettava. Demokratiassa saa tehdä tyhmiäkin päätöksiä.
Terveydenhoito, sairauksien ehkäiseminen on jokaisen yksilön omalla vastuulla. Viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden on annettava kansalaisille oikeaa tietoa eri asioiden eduista ja haitoista ja jätettävä valinta kansalaisille itselleen. Lasten suhteen neuvoloiden ja koulujen on oltava aktiivisia ja korjattava kotien mahdolliset laiminlyönnit.
Fluoridoinnin hyötyjä ja haittoja tutkitaan muuallakin kuin Kuopiossa. Amerikan lääkärilehdessä (JAMA, 12.8.1992) julkaistu tutkimus Utahista osoitti, että juomaveden fluoridointi lisäsi hieman reisiluun murtuma-alttiutta. Tutkimuksessa seurattiin kolmen kunnan noin 4000 yli 65 vuotiaita seitsemän vuoden ajan. Yhdessä kunnassa vesi fluoridoitiin ja kahdessa kunnassa ei. Ikä-vakioitu reisiluun murtumien määrä oli 1.3-1.4-kertainen siinä kunnassa, jossa vesi fluoridoitiin.
Kirjoituksessa pohdittiin, miksi Kuopiossa ei vastaavaa ilmiötä ole todettu, pikemminkin reisiluun murtumien määrä on vähäisempi. Kirjoittajat olettavat kuopiolaisen tutkimusaineiston olevan liian pieni luotettavien tulosten saamiseksi.
Hampaiden sairauksien osalta 1993 alusta Kuopiossa vallitseva tilanne on merkittävästi huonompi kuin nyt. Jokaisen kuopiolaisen on nyt itse huolehdittava hampaidensa hoidosta selvästi aikaisempaa paremmin. Jos vielä menetämme hammaslääketieteellisen tiedekunnan, saattaa edessä olla pitkä alamäki terveysasioissamme.