Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Suurkaupungeissa eniten skitsofreniaa
03.02.1993, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Suurkaupungeissa eniten skitsofreniaa

Jakomielitautia eli skitsofreniaa esiintyy eniten suurissa teollisuuskaupungeissa. Eri puolilla todettua ilmiötä on selitetty niin, että sairauden puhkeamisen ensioireiden myötä nämä ihmiset hakeutuisivat maalta kaupunkiin.

Vahvan epäilyn tälle selitykselle antaa ruotsalainen tutkimus (Lancet 18.7. 1992), jossa seurattiin lähes 50 000 nuoren miehen kohtaloita 14 vuoden ajan. Nämä miehet olivat varusmiehinä 1969-1970 ja psykologit ja psykiatrit tutkivat heidät silloin tarkoin.

Yksi kysymyksistä oli: missä elit pääosan lapsuuttasi? Pojat jaettiin neljään ryhmään, suurkaupungeissa (Tukholma, Göteborg, Malmö), yli ja alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja maaseudulla kasvaneet. Muutkin heidän sosiaalista, taloudellista ja koulutuksellista taustaansa koskevat tiedot talletettiin.
Tätä tutkimusta varten yhdistettiin Ruotsin psykiatrista sairautta koskevat tiedot vuodelta 1983 ja nämä varusmiesaikana kootut tiedot. Alokasaikana sairaaksi todetut poistettiin tutkimusryhmästä. Seurannan aikana todettiin 268 miehellä jakomielitauti.

Kun verrattiin kasvupaikkoja ja otettiin huomioon vanhempien varallisuus, perheessä esiintyneet mielenterveysongelmat ja vanhempien avioero, todettiin suurkaupungeissa kasvaneilla yli 50 prosenttia suurempi alttius sairastua skitsofreniaan. Muiden mielisairauksien suhteen samanlaista vaikutusta ei todettu.

Kaupungissa kasvamisen merkitystä jakomielitaudin mahdollisena osatekijänä vahvisti "annosriippuvuus", eli mitä suurempi kaupunki, sitä suurempi todennäköisyys sairastua skitsofreniaan.
Selitykseksi ei sovi se, että maaseudulla poikkeavuutta ei huomattaisi, sillä terveydenhoitojärjestelmä on kattava. Muiden psykiatristen diagnoosien suhteen maaseutu/kaupunki -eroa ei todettu.
Tutkijat esittävät mahdollisina syinä virussairautta tai pään vammoja; molemmat ovat kaupungeissa yleisempiä.

Kaupungeissa mielenterveys on yleisesti huonompi, ainakin kansainvälisten tutkimusten mukaan. Rajut elämänkokemukset ovat kaupungeissa yleisempiä. Tällaisten kokemusten tiedetään liittyvän skitsofrenian puhkeamiseen.

Kaikkia vakavia psykooseja tutkitaan Suomessakin sekä biologisen että psykoanalyyttisen selitysmallin pohjalta. Uusien kuvantamiskeinojen (magneetti- ja isotooppitomograafit) avulla on voitu osoittaa eroja aivojen toiminnassa ja rakenteessa verrattaessa psykoottisia ja "terveitä".
Mitään yhtenäistä käsitystä näiden yksittäisten tutkimusten perustella ei vielä ole tehtävissä. Skitsofrenian selitysmalliksi ei enää kuitenkaan riitä Freudin teoriat. Itse kallistun tällä hetkellä enemmän biologisen selitysmallin puolelle.

Panostaminen tähän tutkimusalueeseen on monella tapaa hyödyllistä, sillä taudin etiologisen syyn löytyminen poistaisi mystisen pelon verhon ja antaisi mahdollisuuden syyhyn kohdistuvaan hoitoon, ehkäpä rokotukseen?

Skitsofrenian esiintyvyys on ollut noin yhden prosentin tasoa kaikkialla maailmassa ja aikaisemmin, niin kauas kuin kohtuullisen luotettavia tietoja on saatavissa. Samankaltaisuus esiintyvyydessä viittaa siihen, että tauti on hinta ihmisyydestä, meidän älystämme.

Yhteisöt, joissa tätä poikkeavuutta ei ollut, jäivät evoluution jalkoihin. Ne yhteisöt, jotka joutuivat hyväksymään ja huolehtimaan poikkeavasti ajattelevasta, kykenivät selviytymään ja kehittymään maapallon vahvimmaksi lajiksi. Mutta oliko se hyvä?
© Esko Länsimies | Kävijöitä 28768 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.747 ms)