Artikkelit
Voidaanko peruspalvelut jättää säästötoimitta
11.11.1993, Viikko-Savo
(ei kuvausta)
Voidaanko peruspalvelut jättää säästötoimitta?
Suomen kansantalouden käytettävissä oleva osa, eli se kuuluisa "jaettava kakku" on kolmessa vuodessa pienentynyt 25 prosenttia. Siksi myös julkisen sektorin palvelutuotanto ontuu. On mietittävä missä voidaan säästää, mistä voidaan supistaa tuottamatta kohtuutonta vahinkoa. Tarkastelen seuraavassa Kuopion kaupungin ensi vuoden suunnitelmia yleisellä tasolla, jotta miljoonat ja miljardit muuttuisivat ymmärrettäviksi.
Kuopiolaisten säännöllisesti käyttämien palvelujen tuottaminen maksaa noin 5 miljoonaa markkaa eli reilut 60 mk/päivä/asukas. Näiden palveluiden tuottaminen on ryhmitelty seuraavasti:
Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat lähes puolet tuosta 5 miljoonan markan päivittäisestä menosta (47 pros.) Nämä menot ovat suuruuden mukaan sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito (KYS), oma terveyskeskus ja toimeentuloturva. Suurin säästö, yli 20 miljoonaa markkaa, aiotaan saada KYS:n käyttöä vähentämällä.
Koulutuspalveluihin käytetään 20 prosenttia tuosta 5 miljoonan markan päivittäisestä menosta (myös kesällä ja loma-aikoina). Suurimmat säästöt aiotaan saada aikaan peruskoulun puolella, missä tietysti liikkuu eniten rahaakin. Koululaisemme saavat veronmaksajien rahaa melko tarkalleen 100 markkaa koulupäivää kohden. Kyllä sen rahan vastineeksi voidaan edellyttää kohtalaista ahkeruutta ja siivoa käytöstä ja opettajien paikalla oloa!
"Hallintoon" käytetään menoista joka seitsemäs markka (14 pros.). Tätä kautta ohjautuvat mm. työllistämisen kymmenet miljoonat markat ja kaupungin markkinointi elinkeinoelämälle ym.
Teknisen lautakunnan kautta ohjautuu myös noin joka seitsemäs markkamme (13 pros.). Tältä momentilta ohjataan rahat kaupungin rakennettujen tilojen hoitoon, veden tuotantoon, jäteveden käsittelyyn yms. Hoidettavia puistoja on 240 hehtaaria, eli 6x5 m alue kuopiolaista kohti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen yhteinen pinta-ala on 50 hehtaaria eli lähes puoli miljoonaa neliömetriä, 6 neliömetriä kuopiolaista kohden! Kun kaupungin toimisto- ja muut tilat saadaan kiinteistöjalostuksen piiriin, löytyy sieltä myytävää tilaa kymmeniä tuhansia neliöitä. Vaikkapa valuuttalainojen maksuksi!
Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakuntien kautta ohjataan käyttömenoista vain 6 prosenttia. Sillä rahalla mahdollistetaan kirjastojen, musiikki-, teatteri-, urheilupaikkojen yms. toiminta. Jokainen Kaupunginteatterin ja Kaupunginorkesterin esityksen tuottaminen maksaa yli 300 markkaa kuulijaa ja katsojaa kohden. Parhaan "veronpalautuksen" saamme käyttämällä mahdollisimman paljon kaupungin omia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita.
Kaupunki käyttää siis edellä esiteltyjen sektoreiden kaikkien palveluiden tuottamiseen noin 60 mk päivässä yhtä kuopiolaista kohden. Kunnallisveroja maksaa jokainen kuopiolainen keskimäärin 30 mk päivässä. Valtio lähettää lisäksi 20 mk päivässä veroina tai lainoilla koottua rahaa kuopiolaista kohden. Puuttuva kymppi tulee palveluiden käyttäjältä, lainataan jne.
Jos siis haluamme vähentää verojamme, on meillä kolme mahdollisuutta:
- maksettava käyttömaksuja enemmän,- tyydyttävä vähempiin palveluihin tai tuotettava palvelut halvemmalla.
Minun käsitykseni on se, että joudumme turvautumaan kaikkiin kolmeen keinoon. Tavoitteena pidän sitä, että Kuopion kunnalliset palvelut tulee säilyttää suunnilleen nykyisellä tasolla. Muutosten eli supistusten aiheuttamia vaikutuksia on kuunneltava herkin korvin ja seurattava kunnollisin mittarein, ettei isoa vahinkoa tuotettaisi pienen säästön nimissä. Esimerkkinä vaikka erikoissairaanhoidon palvelujen KYS:sta ostamisen voimakkaan vähentämisen mahdolliset haitat.
ESKO LÄNSIMIES (Kuopion kaup.valt., kaup.hall. varajäsen, Keskustan kunnallisjärjestön pj.)
Suomen kansantalouden käytettävissä oleva osa, eli se kuuluisa "jaettava kakku" on kolmessa vuodessa pienentynyt 25 prosenttia. Siksi myös julkisen sektorin palvelutuotanto ontuu. On mietittävä missä voidaan säästää, mistä voidaan supistaa tuottamatta kohtuutonta vahinkoa. Tarkastelen seuraavassa Kuopion kaupungin ensi vuoden suunnitelmia yleisellä tasolla, jotta miljoonat ja miljardit muuttuisivat ymmärrettäviksi.
Kuopiolaisten säännöllisesti käyttämien palvelujen tuottaminen maksaa noin 5 miljoonaa markkaa eli reilut 60 mk/päivä/asukas. Näiden palveluiden tuottaminen on ryhmitelty seuraavasti:
Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat lähes puolet tuosta 5 miljoonan markan päivittäisestä menosta (47 pros.) Nämä menot ovat suuruuden mukaan sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito (KYS), oma terveyskeskus ja toimeentuloturva. Suurin säästö, yli 20 miljoonaa markkaa, aiotaan saada KYS:n käyttöä vähentämällä.
Koulutuspalveluihin käytetään 20 prosenttia tuosta 5 miljoonan markan päivittäisestä menosta (myös kesällä ja loma-aikoina). Suurimmat säästöt aiotaan saada aikaan peruskoulun puolella, missä tietysti liikkuu eniten rahaakin. Koululaisemme saavat veronmaksajien rahaa melko tarkalleen 100 markkaa koulupäivää kohden. Kyllä sen rahan vastineeksi voidaan edellyttää kohtalaista ahkeruutta ja siivoa käytöstä ja opettajien paikalla oloa!
"Hallintoon" käytetään menoista joka seitsemäs markka (14 pros.). Tätä kautta ohjautuvat mm. työllistämisen kymmenet miljoonat markat ja kaupungin markkinointi elinkeinoelämälle ym.
Teknisen lautakunnan kautta ohjautuu myös noin joka seitsemäs markkamme (13 pros.). Tältä momentilta ohjataan rahat kaupungin rakennettujen tilojen hoitoon, veden tuotantoon, jäteveden käsittelyyn yms. Hoidettavia puistoja on 240 hehtaaria, eli 6x5 m alue kuopiolaista kohti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen yhteinen pinta-ala on 50 hehtaaria eli lähes puoli miljoonaa neliömetriä, 6 neliömetriä kuopiolaista kohden! Kun kaupungin toimisto- ja muut tilat saadaan kiinteistöjalostuksen piiriin, löytyy sieltä myytävää tilaa kymmeniä tuhansia neliöitä. Vaikkapa valuuttalainojen maksuksi!
Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakuntien kautta ohjataan käyttömenoista vain 6 prosenttia. Sillä rahalla mahdollistetaan kirjastojen, musiikki-, teatteri-, urheilupaikkojen yms. toiminta. Jokainen Kaupunginteatterin ja Kaupunginorkesterin esityksen tuottaminen maksaa yli 300 markkaa kuulijaa ja katsojaa kohden. Parhaan "veronpalautuksen" saamme käyttämällä mahdollisimman paljon kaupungin omia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita.
Kaupunki käyttää siis edellä esiteltyjen sektoreiden kaikkien palveluiden tuottamiseen noin 60 mk päivässä yhtä kuopiolaista kohden. Kunnallisveroja maksaa jokainen kuopiolainen keskimäärin 30 mk päivässä. Valtio lähettää lisäksi 20 mk päivässä veroina tai lainoilla koottua rahaa kuopiolaista kohden. Puuttuva kymppi tulee palveluiden käyttäjältä, lainataan jne.
Jos siis haluamme vähentää verojamme, on meillä kolme mahdollisuutta:
- maksettava käyttömaksuja enemmän,- tyydyttävä vähempiin palveluihin tai tuotettava palvelut halvemmalla.
Minun käsitykseni on se, että joudumme turvautumaan kaikkiin kolmeen keinoon. Tavoitteena pidän sitä, että Kuopion kunnalliset palvelut tulee säilyttää suunnilleen nykyisellä tasolla. Muutosten eli supistusten aiheuttamia vaikutuksia on kuunneltava herkin korvin ja seurattava kunnollisin mittarein, ettei isoa vahinkoa tuotettaisi pienen säästön nimissä. Esimerkkinä vaikka erikoissairaanhoidon palvelujen KYS:sta ostamisen voimakkaan vähentämisen mahdolliset haitat.
ESKO LÄNSIMIES (Kuopion kaup.valt., kaup.hall. varajäsen, Keskustan kunnallisjärjestön pj.)