Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Suojaako pituus sydäninfarktilta?
23.11.1993, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Suojaako pituus sydäninfarktilta?

Meillä jokaisella on sairauksien vaaratekijöitä. Osaan niistä emme voi vaikuttaa (geeniperimämme, sukupuoli, pituus, ikä) ja osaan taas voimme vaikuttaa (tupakointi, ravinto, liikunta). Onko järkevää selvittää sellaisten vaaratekijöiden merkitystä, joihin emme voi vaikuttaa?
Tiedämme, että niillä ihmisillä, joiden vanhemmilla on ollut sydäninfarkti ("sydänveritulppa") nuorella iällä, on muita suurempi todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tällaisen ihmisen tulee noudattaa erityisen tarkasti elämäntapaohjeita (tupakoimattomuus, lisätty liikunta, suolaton ja vähärasvainen ruoka jne), mikäli haluaa viivästää tai estää sepelvaltimotaudin.
Sairauksia ennalta ehkäisevien, terveellisten elämäntapojen noudattaminen on erityisen tärkeää niillä ihmisillä, joilla on vaaratekijöitä, joihin ei muuten voida vaikuttaa.

Tuore amerikkalainen tutkimus (Circulation, lokakuu 1993) osoittaa, että pituus saattaa olla sydäninfarktilta suojaava tekijä. Tutkimuksessa seurattiin 22 000 mieslääkäriä viiden vuoden ajan. Heidän sairautensa ja pituus-, paino-, kolesteroli-, verenpaine- yms. tuloksensa rekisteröitiin säännöllisesti. Seurannan aikana tapahtuneet sairastumiset ja kuolemantapaukset kirjattiin ja selvitettiin tarkasti. Lääkärit olivat keskimäärin terveempiä, kuin muu amerikkalainen väestö. Vain 10 prosenttia heistä tupakoi säännöllisesti, mutta joka neljäs joi päivittäin alkoholia. Kolme neljästä lääkäristä harrasti liikuntaa vähintään kerran viikossa.

Lääkäreiden keskipituus oli 178 cm ja keskipaino 80 kg. Aineisto jaettiin pituuden mukaan ryhmiin, lyhyiden viidenneksen yläraja oli 170 cm ja pisimmän viidenneksen alaraja 185 cm. Lyhyet olivat hieman useammin ylipainoisia kuin muut ryhmät, pitkät käyttivät hieman useammin alkoholia kuin muut ryhmät. Muutoin pituuden mukaan ryhmitellyt lääkärit eivät eronneet toisistaan sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden suhteen.

Kuolemaan johtavien ja muiden sydäninfarktien määrä viiden vuoden aikana oli lähes 400 noiden yli 20 000 lääkärin ryhmässä. Lyhimmillä (alle 170 cm) oli lähes 90 prosenttia suurempi vaara sairastua sydäninfarktiin kuin pisimmillä (yli 185 cm). Tämä vaara oli 50 prosenttia, kun otettiin huomioon kaikki mitatut muut vaaratekijät (lihavuus, kolesteroli, tupakka, verenpainetauti, sokeritauti jne).
Tämä havainto on tehty lukuisissa tutkimuksissa aiemminkin, mutta tässä amerikkalaisten lääkäreiden seurannassa on voitu aikaisempia tutkimuksia paremmin ottaa huomioon sekoittavat tekijät. Pituus ei suojannut aivohalvauksilta tai kuolemaan johtaneilta sydän- ja verenkiertosairauksilta, mutta tämä saattaa johtua vielä liian lyhyestä seuranta-ajasta, kuolemantapauksia ei ole ollut vielä riittävästi tilastollisen varmuuden saavuttamiseksi.

Onko tästä amerikkalaisilla lääkäreillä todetusta ilmiöstä tehtävissä meille Suomeen sovellettavia johtopäätöksiä? Yli 50-vuotiaiden, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien ja kohtalaisen terveitä elämäntapoja noudattavien miesten kuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin on vähäistä. Elämäntapojen siistiminen terveelliseen suuntaan on erityisen hyödyllistä alle 170-senttisillä.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 36865 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.642 ms)