Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Roolinsa vanki
10.07.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Roolinsa vanki

Lehtijuttujen mukaan tunnetulta televisiohahmolta, kauppaneuvos Paukulta kysellään sijoitusneuvoja ja lausuntoja maan taloudellisesta tilasta. TV-vuoristosairaalan "kirurgi-professori" jopa antaa neuvoja sairauksien hoidosta.
Nämä ovat lähinnä huvittavia esimerkkejä siitä, miten ihmisen roolihahmo ja todellisuus sekoittuvat.

Meillä kaikilla on monia rooleja: samanaikaisesti joudumme olemaan puolisona, vanhempana, meillä on työroolimme, esimerkiksi insinöörinä tai kauppiaana, kunnallispoliitikon rooli jne. Vaihdamme päivittäin rooleja moneen kertaan, eikä se ole aivan helppoa. Tiedämme, että näyttelijät turvautuvat joskus jopa alkoholiin ja huumeisiinkin vapautuakseen sellaisesta roolihahmosta, johon ovat voimakkaasti paneutuneet.

Vain valmis ja eheän persoonallisuuden omaava ihminen kykenee roolinvaihtoihin vaurioitumatta. Mutta entäpä, jos omaa sisintä, omaa persoonallisuutta ei olekaan? Tai oma persoonallisuus ei ole vielä ennättänyt muodostua tai minuus on jostakin syystä särkynyt, esimerkiksi sairauden, työttömyyden, avioeron tai muun syyn vuoksi. Miltä tuntuu ihmisestä, kun roolihahmon riisumisen jälkeen peilistä ei enää näykään ketään, ei mitään?

Diego Maradona, Björn Borg ja tennistähti Jennifer Capriati sotkeutuivat urheilu-urallaan huumeisiin. He olivat tuskin 16-vuotiaita, kun he tulivat urheilusankareina koko maailman tietoon. He eivät ennättäneet kypsyä aikuisuuteen, luoda omaa minuuttaan. Muutaman vuoden jälkeen he aikoivat riisua urheilijan roolia tai se revittiin heiltä epäonnistumisten myötä pois, mutta sankarin roolihahmon sisällä ei ollutkaan mitään.

Heidät oli heitetty liian varhain julkisuuden Moolokin kitaan tyydyttämään aikuisten rahanhimoa tai muuta ahneutta. Onko sitten ihme, että nämä lapsiparat turvautuivat kemiallisiin aineisiin, mitkä edes hetkeksi antoivat heille persoonan, kuvitelman eheydestä ja minuudesta? Voisin luetella omastakin maastamme tällaisia lapsena kuuluisuuteen nousseita, jotka sortuivat. Näiden reppanoiden menestyksen ja rappion avulla jotkut ovat keränneet rahaa - ja me suuri yleisö olemme olleet nenästä vedettäviä hölmöjä.

Jokaisella meistä pitää olla oma sisin olemuksemme, mahdollisimman ehjänä ja ainutlaatuisena. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien luomisen lisäksi on pidettävä huoli siitä, että lapsemme saavat aikaa kypsyä myös ihmisinä. Opettajien, valmentajien ja erityisesti vanhempien luomat suorituspaineet saattavat viedä lapselta onnellisen elämän eväät.

Vapaa-ajan ohjaaminen, kaikkinainen aktivoiminen ja virikkeiden tarjoamis-hössötys on mennyt liiallisuuksiin. Lapset kyllä keksivät itse omat roolileikkinsä, kunhan heille annetaan myös rauhaa ja hiljaisuutta tutustua ja löytää oma sisimpänsä, aikaa mielikuvitukselle, aikaa unelmille. Suomen ja maailman taloudellisesti vaikeat ajat voivat olla alku henkisesti onnellisempaan ja rikkaampaan aikaan.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 29801 kpl | Sivun latausaika: 0.003 sek (2.566 ms)