Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Avaruuslääketiede on nykytodellisuutta
02.03.1984, Duodecim 100: 1571-1572, 1984
Duodecimin pääkirjoitus oli ensimmäinen vetoomus suomalaisen avaruuden biolääketieteellisen tutkimuksen puolesta

Avaruuslääketiede on nykytodellisuutta
Ensimäisen Sputnik-satelliitin lähettäminen ja Juri Gagarinin lento ilmakehän ulkopuolella tapahtuivat vajaat 30 vuotta sitten. Puolella lääkärikunnasta ei ole omakohtaista muistikuvaa asiasta. Nykyään satelliittien lähettäminen, avaruussukkulan lennot ja miehitetyt avaruusaasemat tuskin ylittävät päivälehtien etusivun uutiskynnystä. Mitä avaruusajan alkaminen merkitsee lääketieteelle ja mitä lääketiede voi antaa avaruuden ihmiselle? Avaruuslääketiede on ripeästi kasvava tieteenhaara lähinnä Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa. Kardiologi Atkov on juuri palannut oltuaan yli puoli vuotta Saljut asemalla tutkimassa ihmisen sopeutumista avaruudessa oleskeluun ja painottomuuteen.
Miksi avaruuslääketieteelliseen tutkimukseen panostetaan runsaasti? Ei pelkästään inhimillisestä tiedonjanosta, mukana on taloudellisia, sotilaallisia ja ideologisia arvoja. Viestintätekniikka edellyttää satelliittien sijoittamista avaruuteen sekä niiden huoltoa ja korjauksia. Tähän kykenevät vain poikkeuksellisissa olosuhteissa työskentelemään tottuneet ihmiset. Geenitekniikan menetelmiä soveltavia tehtaita sijoitetaan avaruuteen vielä tällä vuosituhannella, eivätkä pelkät robotit riitä niiden työntekijöiksi. Yksi Saljut-ohjelman tavoitteista on selvittää ihmisen fyysiset edellytykset vuosia kestävään avaruuslentoon.
Vuonna 1985 lähetetään Yhdysvalloista ensimäinen pelkästään biologis-lääketieteellinen avaruuslaboratorio viikoksi avaruuteen. Tämän matkan tieteellistä suunnittelua valotettiin taannoin johtavassa alan lehdessä (Perry ja Reid 1983). Tutkimusohjelman yleistavoitteena on selvittää suorituskyvyn muutokset avaruudessa ja avaruusympäristön elimistössä aiheuttamat biologiset tapahtumat. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on avaruudesta palaavilla ihmisillä ja koe-eläimillä havaittu verenkierron tehokkuuden vähenneen, ortostaattisen sietokyvyn huonontuneen, tasapainoelimen joskus vaurioituneen ja elimistön neste- ja typpitasapainon muuttuneen. Edelleen on todettu anemiaa, luuston pehmenemistä (demineralisatio) ja lymfosyyttien immuunivasteen heikkenemistä. Näiden ilmiöiden yhteinen syy on painottomuus, joka selittää suuren osan muutoksista.
Biologisen perustutkimuksen piiriin kuuluvat Orbiter Spacelab-lennolla tehtävät tutkimukset, joilla selvitetään painottomassa tilassa tapahtuvia muutoksia kasvien yhteyttämisessä ja sammakon munasolun hedelmöitymisessä. Tähtäimessä lienee siis Yhdysvalloillakin pitkäkestoiset avaruusmatkat tai ainakin niiden mahdollisuus.
Painottomuutta voidaan simuloida pitk√§llisen vuodelevon tai vedess√§ oleskelun avulla. T√§ten on mahdollista ilman avaruusmatkaakin selvitt√§√§ patofysiologisia mekanismeja ja hoitoyritysten vaikutuksia. √Ąskett√§in on ilmestynyt NASA:n tutkijan yleiskatsaus aiheesta (Greenleaf 1984).
Avaruudessa oleskeluun liittyvä painottomuus ja sen lääketieteelliset seuraamukset ovat uusi ilmiö, eikä painottomuuden vaikutuksia kompensoivia säätelyjärjestelmiä ole riittävästi tutkittu. Soveltavalle ja kliiniselle fysiologialle riittää työsarkaa jopa meilläkin asti. Esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn ja kuntoliikunnan vaikutus ortostaattiseen sietokykyyn on ollut selvittelyn kohteena Kuopiossa jo muutaman vuoden ajan. Samaa aihetta selvitellään myös NASA:n piirissä (Convertino ym 1984). Sikiökautena elämme lapsivedessä painottomassa tilassa kuten avaruusmatkallakin. Mitähän Freud ajattelisikaan avaruusmatkan ja kohdunsisäisen elämän painottomuudesta? Puhumattakaan avaruudessa tapahtuvan sodan mahdollisuudesta?
ESKO L√ĄNSIMIES
Kirjallisuutta:
Convertino, Montgomery & Greenleaf: Cardiovascuklar response during orthostasis: Effect of an increase in VO2-max. Aviaat Space Environ Med 55: 1984 (painossa)
Greenleaf: Physiological responses to prolonged bed rest and fluid immersion in man. J Appl Physiol: 57: 619-33, 1984
Perry & Reid: Spacelab mission 4 - The first dedicated life sciences mission. Aviat Space Environ Med 54: 1123-8, 1983
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 38794 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (2.234 ms)