Artikkelit
Fluorin ja amalgaamipaikkojen hyödyt ja haitat
21.05.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Fluorin ja amalgaamipaikkojen hyödyt ja haitat
Fluori on kemiallisesti hyvin aktiivinen alkuaine, jolla fluoridi-muotoisena on hampaiden reikiintymiseltä suojaava vaikutus. Suurina määrinä, esimerkiksi juomaveden mukana saatuna, fluori ja sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Alueilla, missä luonnossa on vähän fluoria, on fluoridia juomaveteen lisäämällä saatu hammassairaudet vähenemään.
Kuopiossa juomaveden fluoridi-terästäminen ("fluoraus") lopetettiin joitakin vuosia sitten. Ensimmäiset merkit lasten hammassairauksien lisääntymisestä ovat nyt näkyvissä. Tosin on muistettava, että samanaikaisesti on taloudellisen ahdingon vuoksi vähennetty hammashoidon resursseja. Perheet rahapulassaan elävät ehkä muutenkin epäterveellisemmin (ravinto jne). Yksinomaan fluoridisoinnin lopettamisen syyksi ei tätä ikävää kehitystä voida laittaa. Silti on perusteltua tarkastella kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uudelleen.
Lontoossa valmistellaan juomaveden fluoridisoinnin aloittamista. Siellä on arvioitu, että vallitsevassa taloustilanteessa millään muulla keinolla ei ole mahdollista vähentää hammassairauksia. Vastustus on kovaa ja asiallisesti samaa, millä Kuopiossakin lopettamispäätös lopulta perusteltiin: kuntalaiselle ei voida "pakkojuottaa" fluoridisoitua vettä.
Amalgaami on metalliseos, jossa on elohopeaa ja hopeaa, tinaa, sinkkiä tai kuparia. Sitä on vuosikymmenten ajan käytetty hampaiden reikien täyteaineena. Nyt aineen käytöstä ollaan luopumasta sen aiheuttaman ympäristökuormituksen vuoksi. Monet ihmiset uskovat sairastuneensa hampaista irtoavan amalgaamin aiheuttamaan myrkytykseen.
Amalgaamista johtuviksi väitetyistä oireista ja sairauksista on tullut suorastaan muotiasia. Näitä oireita ovat epämääräiset kivut, uupuneisuus, allergiat, keskittymisvaikeudet ja päänsärky, jopa syövän ja sydäntautienkin väitetään liittyvän amalgaami-oireyhtymään! Joka tuhannes ruotsalainen ilmoittaa potevansa amalgaamipaikoista johtuvaa sairautta. Minkäänlaista yksiselitteistä, tieteellisesti pitävää yhteyttä amalgaamipaikoista irtoavan elohopean ja sairauksien välillä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa.
Tukholmalaiseen Huddingen sairaalaan perustettiin kaksi vuotta sitten amalgaami-poliklinikka, jonne on keskitetty amalgaami-oireyhtymästä kärsivien potilaiden tutkimus ja hoito. Yksikköön saatiin poikkeuksellisen monialainen ja pätevä henkilökunta. Yli tuhat potilasta on tutkittu. Heistä 200:n perusteellisesti analysoidut tulokset on nyt raportoitu. Tutkituista enemmistö oli naisia ja eniten oli 30-50-vuotiaita. Elimistön elohopea- ja muut haitta-ainepitoisuudet olivat matalia ja samalla tasolla kuin väestössä yleisestikin. Suun ja muun elimistön sairauksien määrät olivat aivan muun väestön tasolla.
Monilla potilailla oireiden alkamista edelsi psyykisesti raskas vastoinkäyminen. Kenelläkään ei ollut klassista elohopeamyrkystystä. Pienellä osalla tutkituista oli yliherkkyyttä hampaiden paikka-aineita kohtaan, niin amalgaamia kuin kultaakin. Joka kymmenennellä potilaalla oli muita, yleensä hoidettavia sairauksia, ja jotka selittivät ainakin pääosin potilaiden oireilun.
Hyvin harvalla oli psyykkiseksi sairaudeksi luokiteltava häiriö. Pääosa tutkituista oli tavallisia, toimintakykyisiä, mutta huolestuneita ihmisiä, joilla oli erilaisia vaivoja. Vain muutamalle suositeltiin paikkojen vaihtamista.
Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan amalgaamipaikkojen korvaaminen muilla materiaaleilla ei ole vähentänyt sairauden tuntemuksia eikä työstä poissaoloja. Amalgaami ei ole hyvä paikka-aine. Ihmisillä, jotka unissaan kirskuttelevat hampaitaan, saattaa irrota hyvinkin suuria määriä elohopeaa. Virtsaan erittyvä määrä voi olla niin suuri, että munuaisten vaurioitumisen vaara on lähellä.
Suurin osa tutkimuksissa olleista potilaista koki saaneensa helpotusta tilanteeseensa, vaikka mitään erityistä hoitoa ei voitukaan antaa. Pelkkä asioiden laaja-alainen selvittely ja selittäminen auttoi!
Tukholman amalgaamipoliklinikalle on yli tuhat potilasta jonossa ja kestää pari vuotta, ennen kuin jonon viimeiset pääsevät tutkimuksiin. Vaihtoehtoiset paikkausaineet ovat kalliita eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksia tunneta.
Juomaveden fluoridisointi olisi hyvä keino estää hampaiden reikiintymistä, mutta siihen tuskin Kuopiossa ryhdytään aivan lähivuosina. Jäljelle jää siis kansalaisten vastuullisuus omasta ja lastensa terveydestä. Se, mikä on hampaiden kannalta terveellistä, on yleensä myös koko ihmisen kannalta hyödyllistä.
Fluori on kemiallisesti hyvin aktiivinen alkuaine, jolla fluoridi-muotoisena on hampaiden reikiintymiseltä suojaava vaikutus. Suurina määrinä, esimerkiksi juomaveden mukana saatuna, fluori ja sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Alueilla, missä luonnossa on vähän fluoria, on fluoridia juomaveteen lisäämällä saatu hammassairaudet vähenemään.
Kuopiossa juomaveden fluoridi-terästäminen ("fluoraus") lopetettiin joitakin vuosia sitten. Ensimmäiset merkit lasten hammassairauksien lisääntymisestä ovat nyt näkyvissä. Tosin on muistettava, että samanaikaisesti on taloudellisen ahdingon vuoksi vähennetty hammashoidon resursseja. Perheet rahapulassaan elävät ehkä muutenkin epäterveellisemmin (ravinto jne). Yksinomaan fluoridisoinnin lopettamisen syyksi ei tätä ikävää kehitystä voida laittaa. Silti on perusteltua tarkastella kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä uudelleen.
Lontoossa valmistellaan juomaveden fluoridisoinnin aloittamista. Siellä on arvioitu, että vallitsevassa taloustilanteessa millään muulla keinolla ei ole mahdollista vähentää hammassairauksia. Vastustus on kovaa ja asiallisesti samaa, millä Kuopiossakin lopettamispäätös lopulta perusteltiin: kuntalaiselle ei voida "pakkojuottaa" fluoridisoitua vettä.
Amalgaami on metalliseos, jossa on elohopeaa ja hopeaa, tinaa, sinkkiä tai kuparia. Sitä on vuosikymmenten ajan käytetty hampaiden reikien täyteaineena. Nyt aineen käytöstä ollaan luopumasta sen aiheuttaman ympäristökuormituksen vuoksi. Monet ihmiset uskovat sairastuneensa hampaista irtoavan amalgaamin aiheuttamaan myrkytykseen.
Amalgaamista johtuviksi väitetyistä oireista ja sairauksista on tullut suorastaan muotiasia. Näitä oireita ovat epämääräiset kivut, uupuneisuus, allergiat, keskittymisvaikeudet ja päänsärky, jopa syövän ja sydäntautienkin väitetään liittyvän amalgaami-oireyhtymään! Joka tuhannes ruotsalainen ilmoittaa potevansa amalgaamipaikoista johtuvaa sairautta. Minkäänlaista yksiselitteistä, tieteellisesti pitävää yhteyttä amalgaamipaikoista irtoavan elohopean ja sairauksien välillä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa.
Tukholmalaiseen Huddingen sairaalaan perustettiin kaksi vuotta sitten amalgaami-poliklinikka, jonne on keskitetty amalgaami-oireyhtymästä kärsivien potilaiden tutkimus ja hoito. Yksikköön saatiin poikkeuksellisen monialainen ja pätevä henkilökunta. Yli tuhat potilasta on tutkittu. Heistä 200:n perusteellisesti analysoidut tulokset on nyt raportoitu. Tutkituista enemmistö oli naisia ja eniten oli 30-50-vuotiaita. Elimistön elohopea- ja muut haitta-ainepitoisuudet olivat matalia ja samalla tasolla kuin väestössä yleisestikin. Suun ja muun elimistön sairauksien määrät olivat aivan muun väestön tasolla.
Monilla potilailla oireiden alkamista edelsi psyykisesti raskas vastoinkäyminen. Kenelläkään ei ollut klassista elohopeamyrkystystä. Pienellä osalla tutkituista oli yliherkkyyttä hampaiden paikka-aineita kohtaan, niin amalgaamia kuin kultaakin. Joka kymmenennellä potilaalla oli muita, yleensä hoidettavia sairauksia, ja jotka selittivät ainakin pääosin potilaiden oireilun.
Hyvin harvalla oli psyykkiseksi sairaudeksi luokiteltava häiriö. Pääosa tutkituista oli tavallisia, toimintakykyisiä, mutta huolestuneita ihmisiä, joilla oli erilaisia vaivoja. Vain muutamalle suositeltiin paikkojen vaihtamista.
Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan amalgaamipaikkojen korvaaminen muilla materiaaleilla ei ole vähentänyt sairauden tuntemuksia eikä työstä poissaoloja. Amalgaami ei ole hyvä paikka-aine. Ihmisillä, jotka unissaan kirskuttelevat hampaitaan, saattaa irrota hyvinkin suuria määriä elohopeaa. Virtsaan erittyvä määrä voi olla niin suuri, että munuaisten vaurioitumisen vaara on lähellä.
Suurin osa tutkimuksissa olleista potilaista koki saaneensa helpotusta tilanteeseensa, vaikka mitään erityistä hoitoa ei voitukaan antaa. Pelkkä asioiden laaja-alainen selvittely ja selittäminen auttoi!
Tukholman amalgaamipoliklinikalle on yli tuhat potilasta jonossa ja kestää pari vuotta, ennen kuin jonon viimeiset pääsevät tutkimuksiin. Vaihtoehtoiset paikkausaineet ovat kalliita eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksia tunneta.
Juomaveden fluoridisointi olisi hyvä keino estää hampaiden reikiintymistä, mutta siihen tuskin Kuopiossa ryhdytään aivan lähivuosina. Jäljelle jää siis kansalaisten vastuullisuus omasta ja lastensa terveydestä. Se, mikä on hampaiden kannalta terveellistä, on yleensä myös koko ihmisen kannalta hyödyllistä.