Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Shinshinsho ja jiritsushinkei-shitchosho
29.08.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Shinshinsho ja jiritsushinkeishitchosho

Juttuni otsikossa olevat sanat ovat japania ja tarkoittavat psykosomaattista sairautta ja elimistön autonomisen toiminnan häiriötä.
Psykosomatiikka on Japanissa itsenäinen lääketieteen erikoisala. Psykosomatiikan klinikoita on jopa valtion ylläpitämissä yliopistosairaaloissa.

Japanilaisen lääketieteen perinteen mukaan lääkäri päättää, mitkä tiedot sairaudesta on potilaan edun kannalta salattava ja mitkä annettava.
Esimerkiksi syöpäpotilaalta yleensä salataan hänen oireidensa syy.
Eräs todellisuuden salaamiskeino on nimetä potilaan tilannetta shinshinshoksi eli psykosomaattiseksi sairaudeksi.

Potilaat eivät hakeudu mielellään psykiatrisiin laitoksiin mielenterveyden järkkymisen syiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi. Myös saksalaiset lääkärit ovat alkaneet käyttää japanilaista termiä shinshinsho mielenterveyden häiriöistä.
Natsi-Saksan psykiatrien tekojen hirvittävyys heittää edelleenkin, yli 50 vuoden takaa, synkän varjon psykiatrian päälle. Suomenkin psykiatriset ja muut hoitolaitokset ovat ilman synkkää menneisyyttä etsineet eufemistisia, hyvitteleviä nimityksiä.

Tuoreessa muistissa on vaikkapa Vaajasalon sairaalan nimen muuttamiset, nyt viimeksi Suomen aivotutkimus ja kuntoutuskeskukseksi (NEURON).
Vaajasalon kunniakas historia epilepsiaan erikoistuneena sairaalana on saanut "kaatumatautiin" liittyviä värityksiä ihmisten mielissä. Näitä käsityksiä ei ole helpottanut raamatulliset kertomukset riivaajien ulosajamisesta. Kuitenkin kyseessä on aivojen sähköinen rytmihäiriö, mikä voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeellä tai kirurgialla.

Aivan kuten sydämen sähköinen rytmihäiriö voidaan hoitaa lääkkeillä, kirurgialla jne. Japanissa on nyt esitetty terävää kritiikkiä (Lancet, 8.7.1995) psykosomaattisen näkökulman korostamisesta.
Hokkaidon yliopiston tutkijoiden mukaan ei ole olemassa psykosomaatisia sairauksia vaan kaikilla sairauksilla on psykosomaattinen ulottuvuus.
Mikäli lääkärit päätyvät niistä syystä tahansa antamaan potilaan oireiden nimeksi shinshinsho tai jiritsushinkei-shitchosho, on tehty virhe. Tutkimuksia on jatkettava niin kauan, kunnes potilaan oireiden todellinen luonne selviää.

Omassa työpaikassani KYS:n kliinisen fysiologian osastolla olemme onnistuneet kuvaamaan ihmisen aivojen toimintaa erilaisten tunnetilojen aikana. Se, että riemu, tuska, ilo tai himo on biokemiallinen ilmiö, jonka voimme todentaa kuvauslaitteillamme ei vähennä yhtään tuon tunteen elämyksellistä merkitystä. Uusien menetelmien avulla voimme ehkä auttaa niitä lähimmäisiämme, jotka eivät kykene kokemaan elämyksiä aidosti ja ilman itseä ja muita vahingoittavia keinoja (huumeet, viina, väkivalta).
Sielun ja ruumiin välillä on tiukka sidos. Ei ole olemassa ainuttakaan toimintaa, mikä ei heijastuisi aivoissamme tai aivojen tiedostamaa elämystä ilman sen heijastumista verenpaineeseen ja muihin elintoimintoihimme. Elämykset ovat aineettomia, mutta ne eivät synny ilman aineellista minäämme.

Tiedon väitetään lisäävän tuskaa. Filosofi Baruch (Benedictus) Spinozan mukaan tiedon lisääntyminen tuo suurimman ja aidoimman ilon. Olen tässä asiassa tukevasti Spinozan oppilas. Tunteiden ja muiden sielunilmiöiden biologisen olemuksen tunteminen ja tunnustaminen lisää onnen etsimisen ja löytämisen edellytyksiä. Tässä mielessä psykosomaattisen ja psykofysiologisen tutkimuksen tekeminen on tärkeää.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 38794 kpl | Sivun latausaika: 0.011 sek (11.376 ms)