Artikkelit
Normaali kuormituskokeen aikainen EKG varmennetussa sepelvaltimotaudissa
02.03.1984, Duodecim 100: 114
Tutkimusreferaatti
Normaali kuormituskokeen aikainen EKG koronaariangiografialla varmennetussa sepelvaltimotaudissa
Hakki A-H, Depace N L, Colby J, Iskandrian A S: Am J Med 75: 439-444, 1983
Noninvasiivisten sydäntutkimusmenetelmien määrän enentyessä on pohdiskeltu paljon kuormituskokeen aikaisen EKG-löydöksen (rasitus-EKG:n) merkitystä ja luotettavuutta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 216 potilasta, joille puolen vuoden aikana oli tehty kliininen kuormituskoe (juoksumatto ja nk. Brucen protokolla) ja joilta oli koronaariangiografiassa löydetty vähintään 50 %:n ahtauma. Tutkittavien joukosta löytyi 102 potilasta, joilla koe oli positiivinen (selvä ST-välin lasku VS-kytkennässä, ATK-analyysi). Normaali ( = väärä negatiivinen) EKG-vaste oli 23 potilaalla. Peräti 91:Ilä eli 42 %:lla tutkituista EKG oli epädiagnostinen (tavoitesykettä ei saavutettu, ST-muutos todettiin jo levossa ja se pieneni vähemmän kuin 2 mV, LBBB, LVH tai rytmihäiriö).
Kun vääträä negatiivista ja oikeaa positiivista vastetta verrattiin toisiinsa, ei todettu selviä ryhmienvälisiä eroja iässä tai sukupuolijakaumassa, infarkteja oli ollut yhtä usein ja lääkityskin oli samanlainen. Talliumtutkimuksessa iskemia ja kineangiografiassa todetut supistumistyypit (normaali, hypokinesia ja dyskinesia) esiintyivät yhtä usein molemmissa ryhmissä. Potilailla, joilla oli väärä negatiivinen EKG, oli merkitsevästi vähäisempi koronaarisuonten ahtautumisaste, parempi ejektiofraktio, pidempi kuormitusaika, korkeampi maksimisyke ja maksimipaine sekä merkitsevästi vähemmän tyypillistä angina pectorista kuormituksen aikana.
Tämän selvityksen perusteella vääriä negatiivisia EKG-vasteita esiintyy suhteellisen harvoin (10 %). Näillä koronaarisairaus on lievempi kuin niillä, joilla iskeemisiä EKG-muutoksia esiintyy. Kolmella neljästä negatiiviseen EKG-vasteeseen liittyi talliumtutkimuksella osoitettava sydänlihasiskemia.
Kliinisen kuormituskokeen aikaiset muut rekisteröinnit, kuten verenpaineen vaste, lisäävät kokeen erottelukykyä. Rasitus-EKG on yksinään huono erottelija, tässäkin tutkimuksessa yli puolet koronaarivikaisista jäi tunnistamatta. Potilaita ei voi valita angiografiaan pelkästään EKG-vasteen perusteella.
Esko Länsimies
Hakki A-H, Depace N L, Colby J, Iskandrian A S: Am J Med 75: 439-444, 1983
Noninvasiivisten sydäntutkimusmenetelmien määrän enentyessä on pohdiskeltu paljon kuormituskokeen aikaisen EKG-löydöksen (rasitus-EKG:n) merkitystä ja luotettavuutta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 216 potilasta, joille puolen vuoden aikana oli tehty kliininen kuormituskoe (juoksumatto ja nk. Brucen protokolla) ja joilta oli koronaariangiografiassa löydetty vähintään 50 %:n ahtauma. Tutkittavien joukosta löytyi 102 potilasta, joilla koe oli positiivinen (selvä ST-välin lasku VS-kytkennässä, ATK-analyysi). Normaali ( = väärä negatiivinen) EKG-vaste oli 23 potilaalla. Peräti 91:Ilä eli 42 %:lla tutkituista EKG oli epädiagnostinen (tavoitesykettä ei saavutettu, ST-muutos todettiin jo levossa ja se pieneni vähemmän kuin 2 mV, LBBB, LVH tai rytmihäiriö).
Kun vääträä negatiivista ja oikeaa positiivista vastetta verrattiin toisiinsa, ei todettu selviä ryhmienvälisiä eroja iässä tai sukupuolijakaumassa, infarkteja oli ollut yhtä usein ja lääkityskin oli samanlainen. Talliumtutkimuksessa iskemia ja kineangiografiassa todetut supistumistyypit (normaali, hypokinesia ja dyskinesia) esiintyivät yhtä usein molemmissa ryhmissä. Potilailla, joilla oli väärä negatiivinen EKG, oli merkitsevästi vähäisempi koronaarisuonten ahtautumisaste, parempi ejektiofraktio, pidempi kuormitusaika, korkeampi maksimisyke ja maksimipaine sekä merkitsevästi vähemmän tyypillistä angina pectorista kuormituksen aikana.
Tämän selvityksen perusteella vääriä negatiivisia EKG-vasteita esiintyy suhteellisen harvoin (10 %). Näillä koronaarisairaus on lievempi kuin niillä, joilla iskeemisiä EKG-muutoksia esiintyy. Kolmella neljästä negatiiviseen EKG-vasteeseen liittyi talliumtutkimuksella osoitettava sydänlihasiskemia.
Kliinisen kuormituskokeen aikaiset muut rekisteröinnit, kuten verenpaineen vaste, lisäävät kokeen erottelukykyä. Rasitus-EKG on yksinään huono erottelija, tässäkin tutkimuksessa yli puolet koronaarivikaisista jäi tunnistamatta. Potilaita ei voi valita angiografiaan pelkästään EKG-vasteen perusteella.
Esko Länsimies