Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Säteilevä maailmamme
20.11.1995, Savon Sanomat (& J. Kuikka)
Alioartikkeli pääkirjoitussivulla

Säteilevä maailmamme

Ihminen on oppinut käyttämään hyväkseen luonnon ominaisuuksia. Vipu, väkipyörä, kalteva pinta, vesi ja tuli ovat teknologiamme kulmakiviä. Kaikki ne ovat olemassa ihmisen pyrkimyksistä riippumatta. Ihminen oppi niiden hyväksikäytön satoja tuhansia vuosia sitten ja kehittää niitä edelleen yhä hienostuneemmiksi. Tätä kutsutaan kulttuurievoluutioksi. Yksi viimeisimpiä luonnon ominaisuuksien käyttöönottoja, aluevaltauksia, on aineiden radioaktiivisuuden hyödyntäminen.
Aine koostuu hyvin pienistä perusosasista, atomeista (läpimitta on 10 potenssiin - 10 m). Atomin rakenteen osana ovat sähköiset hiukkaset, negatiivisesti varautuneet elektronit, jotka kiertävät positiivisesti varautunutta atomin ydintä omia kiertoratojaan.

Atomin ydin edelleen koostuu useista pienistä rakenneosasista. Osa atomeista on epästabiileja eli ytimen osasten määrä muuttuu. Tällaiseen muutokseen eli radioaktiiviseen hajoamiseen liittyy yleensä säteily. Säteily voi olla joko sähkömagneettista säteilyä, kuten gamma- tai röntgensäteily, tai hiukkassäteilyä, kuten alfa-, beeta- tai neutronisäteily. Säteilyn määrää mitataan suureella aktiivisuus. Sen yksikkö on becquerel (Bq).

Mutaationopeus kasvoi luolissa
Aivan kuten ilman ihmisen toimenpiteitä itsestään syttyvästä tulesta on hyötyä ja haittaa luonnolle, myös ihminen voi tahtoen tai tahtomattaan käyttää tulta edistämään yhteistä etua tai tuottamaan haittaa. Fossiilisten hiilivarojen polttaminen tuottaa hyötyä lämmön ja sähkön muodossa, mutta haittaa hiilidioksidin ja muiden palamisjätteiden muodossa. Vapautuva lämpö muuttaa ympäristöämme.
Tulen tavoin myös luonnossa kaikkialla esiintyvä säteily on luonnolle hyöty ja haitta. Ihmisen evoluution merkittävä jakso tapahtui luolissa (luolamaalaukset!), missä seinämistä tuleva säteily aiheutti geeniemme muuttumista, mutaationopeus kasvoi. Tämä saattoi olla eräs tekijä ihmisen evoluutiossa planeettamme valtalajiksi. Perimämme muuttuessa tapahtui myös haitallisia mutaatioita, syntyi epämuodostumia ja geneettisiä sairauksia.

Ihminen oppi rikastamaan luonnossa harvinaisina ja hajallaan olevia radioaktiivisia aineita, käsittelemään niitä kemiallisesti ja kuvaamaan niiden sijaintia ja liikkeitä. Yksi osa tätä toimintaa on ydinvoimalla tuotettu sähkö. Toinen tärkeä sovellusalue on radioaktiivisten aineiden lääketieteellinen hyödyntäminen.

Isotooppilaboratoriossa potilaaseen tai tutkittavaan henkilöön ruiskutetaan radioaktiivisella merkkiaineella leimattua elimistön oman aineenvaihdunnan kaltaista ainetta. Tämä säteilevä merkkiaine kertyy tutkittavaan elimeen tai kudokseen. Säteilyn aktiivisuuden muutokset ja paikka kuvataan ns. gammakameralla (isotooppitutkimus). Tällöin saadaan selville elimen tai sen osien toiminta sairauden yhteydessä ja hoidon vaikutukset.

Yleisimmin käytetty radioisotooppi on Teknetium-99m, jonka aktiivisuus häviää vuorokaudessa. Pystymme nyt siis kuvaamaan elimistön molekyylitason tapahtumia elävältä, valveilla olevalta ihmiseltä, Pienimmät kuvattavat ja mitattavat kohteet ovat aivojen herneen kokoiset tumakkeet, mitkä toimivat tunne-elämämme ja käyttäytymisemme säätelijöinä. Voimme "kurkistaa" pään sisälle ja nähdä, kuinka aivomme reagoivat erinäisiin tapahtumiin tai sairaustiloihin.

Säteilyannos ja säteilyriskit
Säteily aiheuttaa muutoksia solujen "tietopankeissa", geeneissä. Suuri muutos johtaa yleensä solun kuolemaan ilman sen kummallisempia seurauksia. Jos geenimuutos ei ole solua tuhoava, voi muuntunut solu kehittyä syöväksi, mikä onkin kohtalokkain säteilyn seuraamus yksilön kannalta. Säteilylle altistuminen lisää todennäköisyyttä sairastua syöpään, mutta säteily ei suurinakaan annoksina välttämättä aiheuta syöpää.

Sitä säteilyn määrää, joka kertyy ihmiseen, kuvataan säteilyannoksella. Säteilyannoksen yksikkö on millisievert (mSv). Suomalaisten säteilyannos on keskimäärin 4-5 mSv vuodessa. Se koostuu suurimmaksi osaksi luonnon taustasäteilystä (avaruus, maaperä, rakennukset, ruoka jne) sekä vähäiseltä osalta säteilyn lääkinnällisestä käytöstä.

Edestakainen Atlantin ylityslento aiheuttaa noin 0.1 mSv:n säteilyannoksen. Yksittäisestä röntgen- tai isotooppitutkimuksesta potilaan saama sädekuorma vastaa noin 0.1-10 mSv:n annosta riippuen tutkimuksesta, eli yhden viikon - kahden vuoden taustasäteilyn annosta. Röntgentutkimuksessa ollut potilas ei säteile ympäristöönsä. Sitä vastoin isotooppitutkimuksessa ollut potilas säteilee ympärilleen päivän verran, mutta ei aiheuta vaaraa läheisilleen tai sairaalan henkilökunnalle.

Luonto itse tuottaa säteilyä
Maailmalta on kuulunut tietoja, että isotooppilaboratoriossa tutkittavana olleita potilaita ei ole haluttu poliklinikoille, koska niiden henkilökunta on pelännyt saavansa haitallisen määrän säteilyä. On oltu sitä mieltä, että kaikki radioaktiivinen säteily on pahasta ja että viranomaisten antamat työsuojelulliset normit ovat myös biologisen haittavaikutuksen rajoja.

√Ąlyllinen harha on sama kuin elintarvikkeiden torjunta-ainej√§√§mien osalta on olemassa. Luonto itsess√§√§n tuottaa s√§teily√§ ja "torjunta-aineita" monin verroin ihmisen tuottamaan verrattuna. Ihmisen toiminnoilla ei ole tarkoituksenmukaisesti ja oikein k√§ytettyn√§ yksil√∂tasolla havaittavaa haittaa. Katastrofi ja tarkoituksellinen v√§√§r√§ toiminta aiheuttavat paikallista ja laajempaakin tuhoa.
Me annamme kontrolloidusti radioaktiivista jodia kilpirauhasen liikatoimintaa ja kilpirauhasen syöpää sairastaville parantavana hoitona. Sama radiojodi ydinpommien räjähdyksissä ja ydinvoimaloiden toimintahäiriöissä ja onnettomuuksissa suurina määrinä ilmaan päässeenä aiheuttaa altistuvalle väestölle kilpirauhasen alitoimintaa ja osalle kilpirauhasen syövän.
Rinnasteisesti tuli liedessä tuo lämpöä ja sen avulla voidaan valmistaa ruokaa, mutta valloilleen päässeenä se polttaa talon ja ihmiset.

Kuitenkin on syytä korostaa, että ihmisille merkittävää terveydellistä haittaa aiheuttavat säteilyonnettomuudet ovat hyvin epätodennäköisiä, mutta mahdollisia. Ydinvoimaloiden käytön laajenemisen esteenä ei voida pitää terveyshaittoja, vaan taloudellisia, jätteiden varastointiin ja poliittisen päätöksenteon arvoihin liittyviä asioita.

Kaikkinainen ihmisen toiminta muuttaa luontoa ja aiheuttaa haittaa. Jos ihminen on oikeutettu käyttämään luonnon ominaisuuksia ja "hedelmiä" hyväkseen, on luonnon radioaktiivisuus yksi näistä ominaisuuksista. Myös säteilyn hyödyntämiseen liittyy haittoja, joiden minimointi edellyttää osaavia tekijöitä ja toimivaa yhteiskuntaa. Mutta niinhän se on öljyn ja turpeen, tuulen ja tulenkin kanssa.

JYRKI KUIKKA
ESKO L√ĄNSIMIES
Kirjoittajista Kuikka on filosofian tohtori, dosentti ja KYS:n ylifyysikko. Länsimies on lääketieteen tohtori, dosentti ja KYS:n kliinisen fysiologian ja isotooppilaboratorion ylilääkäri.

© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 34512 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.939 ms)