Artikkelit
Asevarustelu on uhka terveydelle
15.03.1996, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Asevarustelu on uhka terveydelle
Kuluvan kuun aikana Sveitsin Montreux'ssä pidetään Kansainvälisen Punaisen Ristin kokous "Aseiden vaikutus lääkärin työhön". Kokousta valmisteleva ICRC:n lääkäri Robin Coupland pohti aihetta Lancet-lehdessä 17.2.1996.
Olen kirjoittanut lääkärityön ja sodan välisestä suhteesta yli kymmenen vuoden aikana usein ammatti- ja päivälehtiin. Aseistautumisen yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelu on nyt erityisen aiheellista, sillä julkea militarismi nostaa taas päätään.
Hornetien tulo Kuopioon on tuonut esiin yhteiskunnallisen keskustelumme pinnallisuuden: muutaman kymmenen miljoonan markan ylimääräisistä valtionosuusleikkauksista nostetaan älämölö. Mutta kun Kuopioon sijoitetaan verovaroin hankittuja aseita noin 7 000 miljoonan markan edestä ilman, että sillä on merkittävää työllisyysvaikutusta, suuri yleisö on haltioissaan ja tämäkin lehti yhtyy kertomaan värikuvien kanssa tuomiopäivän lähettiläiden saapumisesta tai saapumatta jäämisestä. Ainoa pitkäaikainen vaikutus Hornetien tulosta on, että suurvaltojen risteilyohjukset niin idästä kuin lännestä on suunnattu Kuopioon ja maailman tehokkaimmat taistelukohteet (Suhoi) sijoitettiin Petroskoihin, muutaman minuutin lentomatkan päähän Rissalasta!
Aseet ovat haitallisia monella tavalla. Lääkärit ja muu henkilökunta joutuvat hoitamaan syntyneet uhrit. Hoito on yleensä niin vaativaa ja kiireistä, että vammautumisen ja vahinkojen dokumentaatio jää sivuseikaksi. Erityisesti aseiden käytöstä siviiliväestölle koituvien seuraamusten epidemiologiaa ei tunneta.
Asutuskeskusten pommitukset johtavat vesi- ja viemäriverkoston rikkoutumiseen. Sen seurauksena on laajoja ripuliepidemioita. Miinojen räjähtämisen aiheuttamien vammojen korjaamisen yhteydessä annettavat verensiirrot johtavat usein maksatulehdukseen ja HIV:n tartuntaan, koska päivystysluontoinen veripalvelu ei ehdi tehdä vasta-aineseulontoja.
Aseiden suunnittelu, tuottaminen ja myynti on poliittisten, ideologisten, uskonnollisten ja kaupallisten päämäärien säätelemää. Siksi jokaista, joka vastustaa aseista johtuvaa julmaa "epidemiaa" pidetään epärealistisena, pasifistina, haihattelijana.
Häntä vastassa on ylivoimainen poliitikkojen, sotilaiden ja kauppamiesten rintama.
Aseista, esimerkiksi maamiinoista, johtuvia terveyshaittoja tulee selvittää ja esitellä samoin kuin tupakasta, huumeista, sukupuolitaudeista ja korkeasta kolesterolista johtuvia terveyshaittoja. Kun tupakan ja keuhkosyövän välinen yhteys ymmärrettiin, oli seurauksena tupakan käyttöä rajoittavan lainsäädännön laatiminen.
Kun aseiden ja kansanterveyden heikkenemisen välinen syy-seuraus-suhde ymmärretään, tuloksena on aseiden tuotannon, markkinoinnin, varastoinnin ja käytön rajoittaminen ja lopulta kieltäminen.
Kansainvälisin sopimuksin on mahdollista päästä aseiden käytön rajoittamiseen, tuoreimpana esimerkkinä sokeuttavien laserkivääreiden käytön kielto viime vuonna. Mutta on muistettava, ettei pidä kieltää teknologiaa, vaan vahingoittaminen! On sovittava, että teknisellä keinolla ei aiheuteta verkkokalvon tuhoa.
Dum-dum-luodit kiellettiin 100 vuotta sitten, mutta asesuunnittelijat lisäsivät sopimuksen sallimien kokovaippaluotien nopeutta ja seurauksena on yhtä kamala kudostuho, kuin dum-dum-luoteja käytettäessä.
Aseiden suunnittelu, tuotanto ja kauppaaminen on erityisesti lääketieteellinen ongelma. Siksi kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden on ponnisteltava aseiden kieltämiseksi. Potilaiden ja heidän omaistensa, kaikkien kansalaisten on huomattava, että jokainen aseistamiseen käytetty markka, dollari ja rupla, lisää kärsimystä ja on pois kärsimyksen lievittämisestä. Asevarustelussa on kysymys suhteellisesta edusta mahdolliseen viholliseen verrattaessa. Absoluuttiseen ylivoimaan pyrkiminen ei ole koskaan onnistunut.
Kuopioon tuotujen Hornetien hinnalla olisi voitu leikata monta kipeää lonkkaa ja antaa valo moneen kaihiseen silmään. Nyt nuo leikkaukset jäävät tekemättä, koska tuhon koneiden hinta otetaan ensin pois verorahoistamme ja lopusta rahasta kamppailevat koulutus, terveydenhoito ja muut yhteiskunnan rakentavat toiminnot.
Kuluvan kuun aikana Sveitsin Montreux'ssä pidetään Kansainvälisen Punaisen Ristin kokous "Aseiden vaikutus lääkärin työhön". Kokousta valmisteleva ICRC:n lääkäri Robin Coupland pohti aihetta Lancet-lehdessä 17.2.1996.
Olen kirjoittanut lääkärityön ja sodan välisestä suhteesta yli kymmenen vuoden aikana usein ammatti- ja päivälehtiin. Aseistautumisen yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelu on nyt erityisen aiheellista, sillä julkea militarismi nostaa taas päätään.
Hornetien tulo Kuopioon on tuonut esiin yhteiskunnallisen keskustelumme pinnallisuuden: muutaman kymmenen miljoonan markan ylimääräisistä valtionosuusleikkauksista nostetaan älämölö. Mutta kun Kuopioon sijoitetaan verovaroin hankittuja aseita noin 7 000 miljoonan markan edestä ilman, että sillä on merkittävää työllisyysvaikutusta, suuri yleisö on haltioissaan ja tämäkin lehti yhtyy kertomaan värikuvien kanssa tuomiopäivän lähettiläiden saapumisesta tai saapumatta jäämisestä. Ainoa pitkäaikainen vaikutus Hornetien tulosta on, että suurvaltojen risteilyohjukset niin idästä kuin lännestä on suunnattu Kuopioon ja maailman tehokkaimmat taistelukohteet (Suhoi) sijoitettiin Petroskoihin, muutaman minuutin lentomatkan päähän Rissalasta!
Aseet ovat haitallisia monella tavalla. Lääkärit ja muu henkilökunta joutuvat hoitamaan syntyneet uhrit. Hoito on yleensä niin vaativaa ja kiireistä, että vammautumisen ja vahinkojen dokumentaatio jää sivuseikaksi. Erityisesti aseiden käytöstä siviiliväestölle koituvien seuraamusten epidemiologiaa ei tunneta.
Asutuskeskusten pommitukset johtavat vesi- ja viemäriverkoston rikkoutumiseen. Sen seurauksena on laajoja ripuliepidemioita. Miinojen räjähtämisen aiheuttamien vammojen korjaamisen yhteydessä annettavat verensiirrot johtavat usein maksatulehdukseen ja HIV:n tartuntaan, koska päivystysluontoinen veripalvelu ei ehdi tehdä vasta-aineseulontoja.
Aseiden suunnittelu, tuottaminen ja myynti on poliittisten, ideologisten, uskonnollisten ja kaupallisten päämäärien säätelemää. Siksi jokaista, joka vastustaa aseista johtuvaa julmaa "epidemiaa" pidetään epärealistisena, pasifistina, haihattelijana.
Häntä vastassa on ylivoimainen poliitikkojen, sotilaiden ja kauppamiesten rintama.
Aseista, esimerkiksi maamiinoista, johtuvia terveyshaittoja tulee selvittää ja esitellä samoin kuin tupakasta, huumeista, sukupuolitaudeista ja korkeasta kolesterolista johtuvia terveyshaittoja. Kun tupakan ja keuhkosyövän välinen yhteys ymmärrettiin, oli seurauksena tupakan käyttöä rajoittavan lainsäädännön laatiminen.
Kun aseiden ja kansanterveyden heikkenemisen välinen syy-seuraus-suhde ymmärretään, tuloksena on aseiden tuotannon, markkinoinnin, varastoinnin ja käytön rajoittaminen ja lopulta kieltäminen.
Kansainvälisin sopimuksin on mahdollista päästä aseiden käytön rajoittamiseen, tuoreimpana esimerkkinä sokeuttavien laserkivääreiden käytön kielto viime vuonna. Mutta on muistettava, ettei pidä kieltää teknologiaa, vaan vahingoittaminen! On sovittava, että teknisellä keinolla ei aiheuteta verkkokalvon tuhoa.
Dum-dum-luodit kiellettiin 100 vuotta sitten, mutta asesuunnittelijat lisäsivät sopimuksen sallimien kokovaippaluotien nopeutta ja seurauksena on yhtä kamala kudostuho, kuin dum-dum-luoteja käytettäessä.
Aseiden suunnittelu, tuotanto ja kauppaaminen on erityisesti lääketieteellinen ongelma. Siksi kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden on ponnisteltava aseiden kieltämiseksi. Potilaiden ja heidän omaistensa, kaikkien kansalaisten on huomattava, että jokainen aseistamiseen käytetty markka, dollari ja rupla, lisää kärsimystä ja on pois kärsimyksen lievittämisestä. Asevarustelussa on kysymys suhteellisesta edusta mahdolliseen viholliseen verrattaessa. Absoluuttiseen ylivoimaan pyrkiminen ei ole koskaan onnistunut.
Kuopioon tuotujen Hornetien hinnalla olisi voitu leikata monta kipeää lonkkaa ja antaa valo moneen kaihiseen silmään. Nyt nuo leikkaukset jäävät tekemättä, koska tuhon koneiden hinta otetaan ensin pois verorahoistamme ja lopusta rahasta kamppailevat koulutus, terveydenhoito ja muut yhteiskunnan rakentavat toiminnot.