Artikkelit
Tasa-arvon toteutuminen Kuopion yliopiston hallinossa
28.08.1996, Kukkonen
(ei kuvausta)
Tasa-arvon toteutuminen Kuopion yliopiston hallinnossa
Suomessa naiset saivat yleisen ääni- ja vaalioikeuden 90 vuotta sitten - ensimmäisinä maailmassa. Uutta Seelantia pidetään edelläkävijänä, mutta viime vuosisadan puolella vain englantia puhuvalle valkoiselle naiselle annettiin lupa äänestää miehiä. Vasta paljon Suomen yleistä vaali- ja äänioikeutta myöhemmin Uuden Seelannin alkuperäisväestö sai äänioikeuden ja naisetkin oikeuden asettua ehdokkaiksi.
Huolimatta pitkästä perinteestämme on nähty tarpeelliseksi säätää laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jonka uusin tiukennus tuli voimaan 1.3.1995. Lain 4 § 2 momentin mukaan "valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä ... tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Kun tutustuu Kuopion yliopiston yleisoppaaseen 1996-1997 ei voi välttyä huomiolta, että tasa-arvolain henki ja tarkoitus ei toteudu. Naisten osuus Yliopiston hallituksessa on 17 %, eri tiedekuntaneuvostoissa 21-25 %, yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sentään tarkasti 50 %. Koe-eläintoimikuntaan ei ole mahtunut yhtään naista! Nämä toimielimet on valittu vuosiksi 1995-97, joten laki on tullut voimaan muutamia viikkoja toirnikuntien määräajan alkamisen jälkeen, mutta päätösten vaIrnistelussa uusi laki on varmasti ollut tiedossa eikä olisi ollut estettä ottaa sen asettamat velvoitteet huornioon.
Kuopion yliopiston neuvottelukunta lienee asetettu tasa-arvolain voimaantulon jälkeen. Neuvottelukunnan 52:sta jäsenestä viisi (sic!) on naisia, ei edes täyttä kymmentä prosenttia, kun vaatimus on 40 %. Viidestä naisesta kolme on parlamentaarikkoja, eli heidät on "virkansa puolesta" jouduttu nimeämään kultapossukerhoon!
Yliopistosäätiön hallituksen 11:sta jäsenestä yksi on nainen (9 %). Henkilökohtaisten varajäsenten joukkoon on sentään valittu kaksi naista.
Tasa-arvolain kiintiöitä on arvosteltu, osin oikeutetustikin. Julma todellisuus on, että tässä asiassa on käytettävä lievää törkeämpää pakottamista, muuten ei äänioikeuden 100-vuotisjuhlassakaan tasa-arvo ole aidosti toteutunut. Toisaalta miesten kurjisturninen ja syrjäytyminen etenee kovaa vauhtia, joten jossain 2010 jälkeen edessä on aika, jolloin tasa-arvolain kiintiöt takaavat miehille edes jonkinlaisen mahdollisuuden tuntea osallistuvansa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Esko Länsimies
Naisasiamies
Suomessa naiset saivat yleisen ääni- ja vaalioikeuden 90 vuotta sitten - ensimmäisinä maailmassa. Uutta Seelantia pidetään edelläkävijänä, mutta viime vuosisadan puolella vain englantia puhuvalle valkoiselle naiselle annettiin lupa äänestää miehiä. Vasta paljon Suomen yleistä vaali- ja äänioikeutta myöhemmin Uuden Seelannin alkuperäisväestö sai äänioikeuden ja naisetkin oikeuden asettua ehdokkaiksi.
Huolimatta pitkästä perinteestämme on nähty tarpeelliseksi säätää laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jonka uusin tiukennus tuli voimaan 1.3.1995. Lain 4 § 2 momentin mukaan "valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä ... tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Kun tutustuu Kuopion yliopiston yleisoppaaseen 1996-1997 ei voi välttyä huomiolta, että tasa-arvolain henki ja tarkoitus ei toteudu. Naisten osuus Yliopiston hallituksessa on 17 %, eri tiedekuntaneuvostoissa 21-25 %, yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sentään tarkasti 50 %. Koe-eläintoimikuntaan ei ole mahtunut yhtään naista! Nämä toimielimet on valittu vuosiksi 1995-97, joten laki on tullut voimaan muutamia viikkoja toirnikuntien määräajan alkamisen jälkeen, mutta päätösten vaIrnistelussa uusi laki on varmasti ollut tiedossa eikä olisi ollut estettä ottaa sen asettamat velvoitteet huornioon.
Kuopion yliopiston neuvottelukunta lienee asetettu tasa-arvolain voimaantulon jälkeen. Neuvottelukunnan 52:sta jäsenestä viisi (sic!) on naisia, ei edes täyttä kymmentä prosenttia, kun vaatimus on 40 %. Viidestä naisesta kolme on parlamentaarikkoja, eli heidät on "virkansa puolesta" jouduttu nimeämään kultapossukerhoon!
Yliopistosäätiön hallituksen 11:sta jäsenestä yksi on nainen (9 %). Henkilökohtaisten varajäsenten joukkoon on sentään valittu kaksi naista.
Tasa-arvolain kiintiöitä on arvosteltu, osin oikeutetustikin. Julma todellisuus on, että tässä asiassa on käytettävä lievää törkeämpää pakottamista, muuten ei äänioikeuden 100-vuotisjuhlassakaan tasa-arvo ole aidosti toteutunut. Toisaalta miesten kurjisturninen ja syrjäytyminen etenee kovaa vauhtia, joten jossain 2010 jälkeen edessä on aika, jolloin tasa-arvolain kiintiöt takaavat miehille edes jonkinlaisen mahdollisuuden tuntea osallistuvansa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Esko Länsimies
Naisasiamies