Artikkelit
(Lumen)luomisen tuskaa
12.10.1996, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
(Lumen)luomisen tuskaa
Pian ovat edessämme talven ilot ja hankaluudet. Joka syksy voimme lukea lehdistä että ensilumi yllätti autoilijat. Jos ensilunta ei Suomeen tulisi, niin silloin voisimme olla yllättvneitä! Kylmien säiden ja lumimyrskyjen yhteydessä sydänkuolemat runsastuvat. Vaikutus ei ole yksinomaan kylmästä ja matalapaineesta johtuva, vaan vaikutus jatkuu useita päiviä. Syyksi on arveltu kertyneen lumen lapioimisen aiheuttamia sydänperäisiä äkkikuolemia.
Viime keväänä amerikkalaisessa sydänlääkäreiden lehdessä (Anter J Cardiol, 15.4.1996) julkaistiin tutkimus lumilapioinnin vaikutuksesta sydäninfarktin ilmenemiseen ja sydänperäisiin äkkikuolemiin. Talvimyrskyt Uuden Englannin alueella Yhdysvaltojen itärannikolla muistuttavat meikäläisiä, vaikka esimerkiksi Boston sijaitseekin Etelä-Ranskan tasolla. Siellä todettiin erään rajun lumimyrskyn jälkeen sydänkuolleisuuden lisääntyneen 22 %:lla.
Miehet olivat erityisessä vaaravyöhykkeessä ja lisääntynyt kuolleisuus jatkui viikon verran myrskyn päättymisestä. Kuolleisuushuipun keston on todettu olevan suhteessa kunkin kaupungin järjestyssääntöihin lumen poistamisnopeudesta!
Laboratorio-olosuhteissa tutkittuna märän lumen lapiointi on erittäin kuormittavaa sydämelle, vaikka hapenkulutus ei olisi läheskään maksimaalinen polkupyöräkokeeseen verrattuna. Syynä on käsilihaksien kuormittuminen ja Valsalvaefekti eli ponnistaminen suljettua kurkunpäätä vastaan, kuin kovaa ulostusta pinnistettäessä.
Aerobisen lihaskuormituksen ollessa vain keskinkertainen, mutta verenkiertoelimistön kuormituksen maksimaalinen, voivat sydämen hätähuudot jäädä kuulematta ja vaaran merkit tunnistamatta.
Sepelvaltimopotilaan mahdollisuus saada sydänpysähdys maksiinaalisen kuormituksen yhteydessä on yli 150kertainen verrattuna vaaraan kohtuullisen tai vähäisen kuormituksen yhteydessä. Syynä voi olla äkkiä kohonneen verenpaineen irroittama kalkkeuturna suonen seinämästä tai äkillisen kuormituksen käynnistämä verisolujen kokkaroituminen. Säännöllisen, kohtuullisen liikunnan on todettu suojaavan rasituksiin liittyviltä äkkikuolemilta.
Varhainen aamu on muutoinkin hankalaa aikaa sydänpotilaalle. Kuolemanvaara, Iisääntyy moninkertaiseksi yhdistettynä pakkaseen, tuuleen, kiireeseen ja raskaan lumen nostamiseen. Vähän liikkuvan sydänpotilaan, erityisesti, jos hän tupakoi tai hänellä on diabetes tai korkea verenpaine tulee olla lumimyrskyjen aikaan varovainen.
Rehkiminen voi osoittautua kohtalokkaaksi. Sydänpotilaan on tärkeää ylläpitää ja kehittää myös ylävartalon lihaksia niin, että elimistö on tottunut ja varautunut myös tähän "luovaan toimintaan."
Pian ovat edessämme talven ilot ja hankaluudet. Joka syksy voimme lukea lehdistä että ensilumi yllätti autoilijat. Jos ensilunta ei Suomeen tulisi, niin silloin voisimme olla yllättvneitä! Kylmien säiden ja lumimyrskyjen yhteydessä sydänkuolemat runsastuvat. Vaikutus ei ole yksinomaan kylmästä ja matalapaineesta johtuva, vaan vaikutus jatkuu useita päiviä. Syyksi on arveltu kertyneen lumen lapioimisen aiheuttamia sydänperäisiä äkkikuolemia.
Viime keväänä amerikkalaisessa sydänlääkäreiden lehdessä (Anter J Cardiol, 15.4.1996) julkaistiin tutkimus lumilapioinnin vaikutuksesta sydäninfarktin ilmenemiseen ja sydänperäisiin äkkikuolemiin. Talvimyrskyt Uuden Englannin alueella Yhdysvaltojen itärannikolla muistuttavat meikäläisiä, vaikka esimerkiksi Boston sijaitseekin Etelä-Ranskan tasolla. Siellä todettiin erään rajun lumimyrskyn jälkeen sydänkuolleisuuden lisääntyneen 22 %:lla.
Miehet olivat erityisessä vaaravyöhykkeessä ja lisääntynyt kuolleisuus jatkui viikon verran myrskyn päättymisestä. Kuolleisuushuipun keston on todettu olevan suhteessa kunkin kaupungin järjestyssääntöihin lumen poistamisnopeudesta!
Laboratorio-olosuhteissa tutkittuna märän lumen lapiointi on erittäin kuormittavaa sydämelle, vaikka hapenkulutus ei olisi läheskään maksimaalinen polkupyöräkokeeseen verrattuna. Syynä on käsilihaksien kuormittuminen ja Valsalvaefekti eli ponnistaminen suljettua kurkunpäätä vastaan, kuin kovaa ulostusta pinnistettäessä.
Aerobisen lihaskuormituksen ollessa vain keskinkertainen, mutta verenkiertoelimistön kuormituksen maksimaalinen, voivat sydämen hätähuudot jäädä kuulematta ja vaaran merkit tunnistamatta.
Sepelvaltimopotilaan mahdollisuus saada sydänpysähdys maksiinaalisen kuormituksen yhteydessä on yli 150kertainen verrattuna vaaraan kohtuullisen tai vähäisen kuormituksen yhteydessä. Syynä voi olla äkkiä kohonneen verenpaineen irroittama kalkkeuturna suonen seinämästä tai äkillisen kuormituksen käynnistämä verisolujen kokkaroituminen. Säännöllisen, kohtuullisen liikunnan on todettu suojaavan rasituksiin liittyviltä äkkikuolemilta.
Varhainen aamu on muutoinkin hankalaa aikaa sydänpotilaalle. Kuolemanvaara, Iisääntyy moninkertaiseksi yhdistettynä pakkaseen, tuuleen, kiireeseen ja raskaan lumen nostamiseen. Vähän liikkuvan sydänpotilaan, erityisesti, jos hän tupakoi tai hänellä on diabetes tai korkea verenpaine tulee olla lumimyrskyjen aikaan varovainen.
Rehkiminen voi osoittautua kohtalokkaaksi. Sydänpotilaan on tärkeää ylläpitää ja kehittää myös ylävartalon lihaksia niin, että elimistö on tottunut ja varautunut myös tähän "luovaan toimintaan."