Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Kypsän naisen seksi ja hyvinvointi
16.10.1996, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Kypsän naisen seksi ja hyvinvointi

Ikääntymisen merkkinä kukin huomaa esimerkiksi lähinäön heikkenevän. Tarvitsemme lukulasit - sitä pidetään itsestään selvyytenä.
Entäpä, kun naisella ja miehellä iän myötä elimistö ei enää olekaan aikaisemmalla tavalla kelvollinen seksuaalisuuden toteuttamiseen? Kiinnostus vähenee, naisella limakalvot ovat kuivat ja kostuvat hitaasti, miehellä kunto pehmenee.
Onko tässäkin normaaliin vanhenemiseen kuuluvassa asiassa turvauduttava teknologian apuun?
Kypsään ikään ehtineiden seksi nousi loiskuen julkisuuteen valtakunnan ykkösnaisen nyyrikki-tasoisten juttujen myötä. Varttuneiden parien hiljalleen hiipuva sänkytouhu onkin äkkiä vakavan paikan edessä. Jotain tarttis tehdä.
Lääkärit suosittelevat naisille estrogeenihormoneita, mutta onko niistä apua? Tilanne taitaa olla sellainen, että tytöille on tarjolla ehkäisytabletteja jo barbie-iän päättymisestä alkaen, jatkuen läpi hedelmällisten vuosien ja jo kohta 40 jälkeen, kauan ennen vaihdevuosien koittamista tarjotaan estrogeenihoitoa.
Itsestään selvänä pidetään, että jotain tablettia tulisi syödä viimeistään heti menopausen (=kuukautisten päättyminen) koittaessa. Kaikki terveen naisen normaaliin elämään kuuluvat vaiheet on medikalisoitu (=lääketieteellistetty) niin, että "hoidosta" pidättäytyvää pidetään omituisena!
Tämän syksyn Psychological Medicine lehdessä selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat naisen seksuaalisuuteen ja hyvinvointiin. Lähes 150 englantilaista 40-60 vuotiasta vakituisessa parisuhteessa elävää naista osallistui tutkimukseen.
Kukaan ei käyttänyt estrogeenihoitoja. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään: säännölliset kuukautiset (keski-ikä 48 vuotta), epäsäännölliset kuukautiset (51 vuotta) ja vähintään vuosi viimeisistä kuukautisista (55 vuotta).
Menopauseen liittyvä oireilu (kuumat aallot, yöllinen hikoilu, emättimen kuivuminen ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen) oli vähäisintä ennen kuukautisten päättymistä (2-24 prosenttia) ja esiintyi 22-50 prosentilla heistä, joilla viimeisistä kuukautisista oli kulunut vähintään kaksitoista kuukautta.
Tutkituissa kolmessa ryhmässä oli vähintään kerran viikossa yhdynnässä 40 prosenttia menopausaalisista ja 60 prosenttia heistä, joilla oli vielä säännöllinen kuukautiskierto.
Ryhmät eivät eronneet toisistaan masennuksen, vihamielisyyden tunteiden tai muiden vastaavien ominaisuuksien perusteella.
Kun etsittiin selitystä yhdyntöjen määrään, osoittautui, että parisuhteen pysyvyyttä kuvastava muuttuja oli vahvin selittävä tekijä. Tämä muuttuja muodostuu naisen sosiaalisesta- ja tunnekiintymyksestä puolisoon, haluttomuudesta erota ja seksuaalisesta kiintymyksestä. Suuttumisen ja rakastamisen kyvyt näyttivät kulkevan käsikädessä.
Väsymyksellä oli selvä negatiivinen yhteys ja DHAE-hormonipitoisuudella oli positiivinen yhteys mielihyvään ja seksuaalisuuteen.
Naishormoneilla ei tässä tutkimuksessa ollut yhteyttä tutkittuihin seksuaalisuuden muuttujiin. Dehydroepiandrosteroni (DHEA) on lisämunuaisen erittämä mieshormoni.
Tämän tutkimuksen mielenkiintoisia ja yllättäviä löydöksiä ovat nimenomaan havainnot väsymyksen ja DHEA-hormonin yhteyksistä yleiseen hyvinvointiin sekä naishormonien vähäinen merkitys.
Englantilaisen ryhmän johtopäätökset ovat huomion arvoisia: estrogeenihoitoa ei tule pitää kai kaikkivoipaisena varsinkaan silloin, kun ongelmana on naisen seksuaalisen halukkuuden ja nauttimiskyvyn väheneminen.
Estrogeenien syönnillä saattaa olla suotuisia vaikutuksia osteoporoosin ja sepelvaltimotaudin ehkäisyssä, mutta lisää tuloksia odotellaan niiden pitkäaikaisen käytön hyödyistä ja haitoista.
Seksuaalisuus on naisilla ja miehillä hyvin monisäikeinen asia.
Väsymys ja yleinen elämään kyllästyminen saattavat joillakin olla hormonikatoon liittyvä oire, jolloin lääkehoidosta voi olla hyötyä. Mutta on sekä potilaan että lääkärin itsepetosta aloittaa oitis estrogeenihoito, kun eniten tyydytystä tuottava vuodetoiminta onkin hyvä yöuni.
Miesten jaksamiset ja hormonit ovat kokonaan toinen juttu.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 39676 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (2.194 ms)