Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Murheisna miesnä jos polkusi kuljet
04.04.1997, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Murheisna miesnä jos polkusi kuljet..

Ahdistus (tai ahistus itäsuomeksi) on tuttu ja tunnustettu monen sairauden vaaratekijä. Bostonilaisessa tutkimuksessa on seurattu noin kahtatuhatta lähtötilanteessa tervettä miestä nyt jo kohta 40 vuoden ajan. Tässä joukossa todettiin, että vahvasti ahdistuneet miehet sairastuivat sepelvaltimotautiin 2-4 kertaa useammin, kuin miehet, jotka eivät ilmaisseet ahdistusoireita.
Ei ole tiedossa, millaisten mekanismien kautta ahdistus ahtauttaa sepelvaltimot. Siksi tutkijaryhmä halusi selvittää ahdistuksen eri piirteiden ja sepelvaltimotaudin vaaran välistä yhteyttä (Circulation, 18.2.1997). Huolestuneisuus, asioiden etukäteen tapahtuva murehtiminen, on ahdistuksen tietoinen ominaisuus.
Huolestuminen voi olla aivan terve ja hyödyllinenkin keino ennakoida elämäntilanteita. Useimmiten siitä kuitenkin on seurauksena kielteisiä tunteita, tulevaisuuden näkemistä liian synkissä väreissä ja kuvitelma, että ongelmat ovat liian suuret hallittaviksi. Bostonilaiset kysyivät koehenkilöiltään viittä murehtimisen aluetta (sosiaalisen aseman ja terveyden menettäminen, rahapula, elämänarvojen menettäminen, vanheneminen). Miehet antoivat lukuarvon yksi, jos eivät murehtineet ollenkaan ja viisi, jos olivat huolissaan kaiken aikaa esimerkiksi terveytensä menettämisestä.
Noin 50-vuotiaat miehet jaettiin kolmeen huolestuneisuusryhmään (huolettomat, keskimääräisesti huolestuneet ja runsaasti huolestuvat). Ryhmät eivät eronneet merkittävästi toisistaan perinteisten sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden suhteen. Lähes 15 seurantavuoden aikana noin joka viides mies sairastui sepelvaltimotautiin.
Mitään eroja huolestuneisuudeltaan poikkeavien ryhmien välillä ei todettu sydän- tai muussa kuolleisuudessa. Sen sijaan muun kuin tappavan sepelvaltimotaudin ilmaantumisen todennäköisyys kasvoi yli kaksinkertaiseksi miehillä, jotka murehtivat eniten sosiaalisen asemansa menettämistä. Runsas etukäteen tapahtuva murehtiminen säilyi merkittävänä vaaratekijänä, vaikka tupakointi, kolesteroli, verenpainetauti ja sukurasitus otettiin huomioon.
Autonomisen eli sisäelinten toimintaa säätelevän hermojärjestelmän on todettu toimivan heikommin ihmisillä, jotka ovat kroonisia murehtijoita. Mittarina on käytetty sykkeen lyhytkestoista vaihtelua, jonka olemme omissakin tutkimuksissamme havainneet liittyvän moniin sairauksiin ja altistavan ennenaikaiselle kuolemalle ja aivohalvauksille.
Juutalainen J.Siirak eli Egyptissä noin 1500 vuotta sitten. Hän totesi jo silloin, että "riemu pitentää miehen elinpäiviä, sillä murhe on ottanut hengen monelta, eikä ole miksikään hyödyksi. Kateus ja kiukkuisuus lyhentävät elinpäivät ja huoli tuo vanhuuden ennen aikaa."
On kaksi asiaa, joista ei tarvitse huolestua: ne joille emme mahda mitään ja ne joille voimme tehdä jotain. Kun tämän asian oppii, maailmassa on kivaa olla, ei ahista.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 38794 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.634 ms)