Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Naisten hiljainen protesti
03.06.1997, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Naisten hiljainen protesti

Antiikin Kreikasta kerrotaan tarinaa, jossa kaksi kaupunkivaltiota soti keskenään vuosien ajan. Rauhanneuvottelut eivät johtaneet tulokseen, miesten johdolla oltiin ajautumassa katastrofiin, mutta periksi ei annettu. Silloin kaupunkien naiset sopivat keskenään, että kun vaikuttaminen aivojen toimintaan (järkeen) ei tehonnut, otetaan käyttöön hieman alempana sijaitseva motivaatioelin. Alkoi maailmanhistorian ensimmäinen lemmenlakko. Sota ja lakko loppuivat parissa viikossa.
Kun tarkastelee 1990-luvun synnytystilastoja (STAKES:in lehti Dialogi, 4/1997), on hahmotettavissa jonkinlainen naisten mielenosoitus, sillä alkaneiden raskauksien lukumäärä on vähentynyt viidessä vuodessa peräti yhdeksän prosenttia. Lapsia syntyi viime vuonna noin 60 000 kappaletta. Vähenevä suuntaus on näkyvissä myös Kuopiossa.
Synnyttäjien keski-ikä on nyt jo 30 vuotta ja ensisynnyttäjienkin 28 vuotta. Isättömään kotiin syntyvien lasten määrä on tällä vuosikymmenellä lähes kaksinkertaistunut. Lääketieteellisen hedelmöitysavun myötä aikaansaatujen lasten määrä oli viime vuonna noin tuhat (1.6 %) kun vuosikymmenen vaihteessa heitä oli vain pari sataa.
Raskaudenkeskeytysten määrä on jo pitkään vähentynyt. Viime vuonna tapahtui käänne, silloin tehtiin hieman enemmän abortteja kuin vuotta aikaisemmin. Suomessa keskeytetään vain 15 prosenttia alkaneista raskauksista eli selvästi vähemmän, kuin muualla maailmassa. Keskeytyksiä tehdään kymmenkertaisesti se määrä, mikä "koeputkessa" käynnistetään. 87 prosenttia keskeytyksistä tapahtuu äidin toivomuksesta sosiaalisten syiden vuoksi. Seitsemässä prosentissa raskauden keskeytyksen syyksi ilmoitettiin työttömyys. Vain pari prosenttia aborteista tehdään selektiivisesti eli sikiön epämuodostumisen vuoksi,
Kun alkaneiden raskauksien määrä vähenee tällaista vauhtia, luulisi sen olevan vakava merkki poliittiselle eliitille. Naisten usko tulevaisuuteen horjuu, vaikka talouden indikaattorit ovat hyviä ja Suomi Emu-kelpoinen. Teollistuneissa ja taloudellisesti hyvinvoivissa maissa nettouusiutumisluku (eli yhden naisen tuottamien tyttöjen määrä) on jo vuosikymmenten ajan alentunut ja on nyt 0.5-0.7 -tasolla. Joissakin maissa hedelmällisyysikäisten naisten määrä puolittuu yhdessä sukupolvessa!
Tämän väestötason ongelman lisäksi Kuopiossa on huolenaiheena nuorten naisten muutto etelän kaupunkeihin. Kaikkien muiden ikäluokkien Kuopioon muutto on suurempaa kuin Kuopiosta muuttaminen. Vain 25-30 -vuotiaiden ryhmässä Kuopio on muuttotappioinen.
Miesten johtaman elinkeino- ja muun politiikan sisältöä on muutettava selvästi nykyistä enemmän naisia suosivaksi, jos haluamme pitää Kuopion elinvoimaisena. Pääministeri Lipposen nimittämässä Itä-Suomen elvyttämistä pohtineessa työryhmässä ei ollut kuin muutama nainen kymmenien miesten joukossa. Työn tulokset näyttävät yhtä laihoilta, kuin Kreikan kaupunkien johtajien tuotokset. Nyt on huudettava naiset apuun, olemme me miehet asiat sen verran pahasti sotkeneet.
© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 35410 kpl | Sivun latausaika: 0.004 sek (3.711 ms)