Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Geeni- ja antibioottikäsitelty ruokamme
18.12.1997, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Geeni- ja antibioottikäsitelty ruokamme

Suuri sveitsiläinen valmistaja poisti kauppojen hyllyiltä tuhansia kiloja suklaata, sillä valmistuksessa oli käytetty geenimanipuloitua soijaa. Yritys ei uskaltanut uhmata kuluttajien mahdollista ostoboikottia. Valmistaja ja kauppa joutuvat nyt lisäämään kaatopaikalle kuljetetun virheettömän tavaran hinnan muiden tuotteiden hintaan. Asiakas maksaa aina - myös pilaantuneet, vialliset tai viallisiksi kuvitellut tuotteet.
Kuluttajaliike on aktivoitunut vastustamaan tuotteita, joiden perimää on muutettu. On arveltu - eikä aivan ilman perusteita - että ominaisuuksiltaan muuntuneet kasvit karkaavat luontoon tai risteytyvät luonnonkasvien kanssa. Seurauksena on lajikkeita, joiden leviämistä ei hallita tai jotka jyräävät alleen aidon luonnon kasvit.
Meillä on muutettu luontoa jo vuosikymmenten ajan todella syvällisesti ilman, että kuluttajat olisivat huolestuneet. Tuoreessa Ruotsin lääkärilehdessä uumajalaiset lääkärit ilmaisevat syvän huolestumisensa antibioottien vaikutuksista luonnolle. He peräävät lääkäreiden ekologista vastuuta.
Aina 1980-luvun puoliväliin saakka antibioottien käytön seurauksena syntyvä bakteerien ja muiden pöpöjen vastustuskyvyn kehittyminen ei ollut ongelma, sillä lääketeollisuus tuotti koko ajan uusia ja yhä laajakirjoisempia valmisteita. Nyt kehitystyö on pysähtynyt, uusia antibiootteja tulee merkittävästi harvemmin. Yhä uudet ja uudet infektiotautien aiheuttajamikrobit ovat tulleet vastustuskykyisiksi, resistenteiksi. Lääkehoidon ympäristövaikutuksista ei välitetty vähääkään.
Ongelma näistä luontoon joutuvista antibiooteista on kuitenkin tullut. Ihmisten syömien lääkkeiden lisäksi myös karjalle ja jopa kirjolohelle syötetään tuhansia kiloja antibiootteja. Joka ikinen gramma joutuu välittömästi tai mutkan kautta maahan ja veteen. Seurauksena on maan terveyden kannalta välttämättömän mikrobitoiminnan häiriintyminen.
Jotkin tetrasykliinit ovat maaperän omien mikrobien johdoksia, joten niille löytyy hajottajamekanismit. Täysin synteettiset kinolonit säilyvät vaikuttavina pitkään, ehkä vuosien ajan. Bakteerit ovat vapaamielisiä lisääntymisessään,
ne vaihtavat perimäänsä keskenään eikä lajien väliset rajat ole esteenä, niinkuin meillä "korkeammilla" elämänmuodoilla.
Maaperässä esiintyvät tuberkuloosin aiheuttajan sukuiset bakteerit ovat lisääntyneet ja aiheuttavat sairauksia, joita ei ennen tiedetty olevan olemassakaan. Johtuuko tämä "vanhojen" mikrobien villiintyminen maaperän yleisestä saastumisesta ja happamoitumisesta vai onko antibioottien lisääntyvällä käytöllä merkitystä?
Jokainen kuopiolainen voi suojella luonnon monimuotoisuutta henkilökohtaisilla valinnoillaan: esimerkiksi jättämällä omat pikkuiset flunssansa ilman antibioottikuuria, vaatimalla antibioottien käytön lopettamista maidon- ja lihantuotannossa, ostamalla luonnonkalaa allaskalan sijasta jne.
Viranomaisten vastuulla on huolehtia siitä, että yhdellekään lääkkeelle ei anneta myyntilupaa, ennenkuin lääkkeen ja sen hajoamistuotteiden vaikutus luonnolle on selvitetty. Ihmiselle mahdollisesti koituva hyöty ei oikeuta tuhoamaan luontoa. Meillä on runsaasti esimerkkejä siitä, että luonnon kustannuksella saatu hyöty kääntyy aina, korostan, aina, myös ihmistä vastaan.
Antibioottien vaikutukset ympäristölle tulee arvioida yhtä perusteellisesti, kuin geeniruuan vaikutukset on arvioitu. Arvioinnin tulokset on saatettava avoimesti ja puolueettomasti julkisuuteen, jotta me kansalaiset voimme tehdä valintamme. Vastuu on joka tapauksessa aina meillä. Valitettavasti valintojemme seuraukset kaatuvat myös tulevien sukupolvien taakaksi. Vaikka he eivät halpaa kirjolohifilettä saisikaan syödäkseen, kalankasvatuksen antibioottitaakan ja vesistöjen saastumisen seuraukset heille jäävät.






Hakusanat

ravinto
ruoka

© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 36864 kpl | Sivun latausaika: 0.001 sek (1.377 ms)