Artikkelit
Geeniruoka vaarantaa tulevaisuutemme
06.03.1999, Savon Sanomat
Kolumni. GMO:t ovat mahdollisesti vaara ihmisille ja luonnon kokonaisuudelle. EU/CAP
Geeniruoka vaarantaa tulevaisuutemme
Ravintokasvien ominaisuuksia on mahdollista muuttaa perintöainesta muuntamalla. Asiantuntijat käyttävät näistä termiä GMO eli genetically modified organisms. Monet ihmiset haluavat välttää tämän kaltaisista kasviksista valmistettua ruokaa peläten, että se on terveydelle vaarallista. Käytännössä alkaa oIla mahdotonta välttää joko muunneItuja tuotteita tai niitä rehunaan käyttäneistä eläimistä valmistettuja jalosteita. Suomalaistenkin lihantuottajien lienee turvauduttava GM soijaan jo tämän vuoden aikana.
Lääketieteen lehdissä käydään vilkasta keskustelua, onko ensimmäiset havainnot GM-ravinnosta koe-eläimille aiheutuneista terveyshaitoista mahdollisia myös ihmisille. Yhdysvaltalaiset tuottajat pitävät varovaisuutta eurooppalaisten tuottajien ja heidän etujaan valvovien viranomaisten kilpailun estämisenä.
USA:n tiedeakatemian lehden kirjoitus kasvien lajista toiseen tapahtuvan geenisiirron yleisyydestä on hälyttävä. Eräs geenien osanen, introni on Cox1 -nimisessä geenissä siirtynyt lajista toiseen ainakin tuhat kertaa. Tämä on erittäin merkittävä havainto ja on kirjoittajien mielestä selvä varoitus siitä, että geenien horisontaalinen (lajista toiseen tapahtuva) siirtymä on luonnossa paljon luultua yleisempää. GMO-toimintaa vastustavien pelot muunneltujen geenien siirtymisestä villeihin kasveihin ja sitä kautta häiritsemään luonnon tasapainoa on aiheellinen.
Mielestäni toinen GM-viljelyskasveihin liittyvä ongelma on vielä merkittävämpi, koska se on varmaa. Tarkoitan kansainvälisen agribisneksen tapaa muunnella siemenkasvit "steriileiksi". Esimerkiksi GM-viljaa ei voi sen vuoksi enää käyttää seuraavana keväänä siemenviljana, vaan viljelijän on joka vuosi ostettava siemen. Näin ikiaikainen, yli 10 000 vuodenkierron perinne katkeaa. Viljelijä on täydellisesti kansainvälisen kapitalistin kynnen alla.
Selvää on myös, että poikkeavien kasvuolosuhteiden (Suomi esimerkkinä) pienet markkinat joutuvat tyytymään suurten määrien laatuun eli etelässä viihtyviin lajikkeisiin. Eikä EU-tuesta riippuvaisen tuottajan auta ämpyillä, sillä jo nyt on tilanne esimerkiksi perunan osalta se, että EU-tuki tulee vain ammattiviljelijälle. Ammattiviljelijän yksi merkki on se, että siemenperuna uusitaan vähintään joka toinen vuosi. Eikä meillä Suomessa ole enää omaa siemenperunatuotantoa - siinäkin olemme myyneet esikoisoikeutemme yhdestä tukiaisesta.
Olisiko sittenkin parasta luopua EU:ssa yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP). Tällöin EU:lle maksettava tuki pienenisi 80 prosenttia ja jokainen maa hoitaisi oman tuotantonsa tukemisen aivan omin avuin. Tällöin EU:n laajeneminen esimerkiksi Puolaan tulisi mahdolliseksi.
ESKO LÄNSIMIES
palstaviljelijä
Ravintokasvien ominaisuuksia on mahdollista muuttaa perintöainesta muuntamalla. Asiantuntijat käyttävät näistä termiä GMO eli genetically modified organisms. Monet ihmiset haluavat välttää tämän kaltaisista kasviksista valmistettua ruokaa peläten, että se on terveydelle vaarallista. Käytännössä alkaa oIla mahdotonta välttää joko muunneItuja tuotteita tai niitä rehunaan käyttäneistä eläimistä valmistettuja jalosteita. Suomalaistenkin lihantuottajien lienee turvauduttava GM soijaan jo tämän vuoden aikana.
Lääketieteen lehdissä käydään vilkasta keskustelua, onko ensimmäiset havainnot GM-ravinnosta koe-eläimille aiheutuneista terveyshaitoista mahdollisia myös ihmisille. Yhdysvaltalaiset tuottajat pitävät varovaisuutta eurooppalaisten tuottajien ja heidän etujaan valvovien viranomaisten kilpailun estämisenä.
USA:n tiedeakatemian lehden kirjoitus kasvien lajista toiseen tapahtuvan geenisiirron yleisyydestä on hälyttävä. Eräs geenien osanen, introni on Cox1 -nimisessä geenissä siirtynyt lajista toiseen ainakin tuhat kertaa. Tämä on erittäin merkittävä havainto ja on kirjoittajien mielestä selvä varoitus siitä, että geenien horisontaalinen (lajista toiseen tapahtuva) siirtymä on luonnossa paljon luultua yleisempää. GMO-toimintaa vastustavien pelot muunneltujen geenien siirtymisestä villeihin kasveihin ja sitä kautta häiritsemään luonnon tasapainoa on aiheellinen.
Mielestäni toinen GM-viljelyskasveihin liittyvä ongelma on vielä merkittävämpi, koska se on varmaa. Tarkoitan kansainvälisen agribisneksen tapaa muunnella siemenkasvit "steriileiksi". Esimerkiksi GM-viljaa ei voi sen vuoksi enää käyttää seuraavana keväänä siemenviljana, vaan viljelijän on joka vuosi ostettava siemen. Näin ikiaikainen, yli 10 000 vuodenkierron perinne katkeaa. Viljelijä on täydellisesti kansainvälisen kapitalistin kynnen alla.
Selvää on myös, että poikkeavien kasvuolosuhteiden (Suomi esimerkkinä) pienet markkinat joutuvat tyytymään suurten määrien laatuun eli etelässä viihtyviin lajikkeisiin. Eikä EU-tuesta riippuvaisen tuottajan auta ämpyillä, sillä jo nyt on tilanne esimerkiksi perunan osalta se, että EU-tuki tulee vain ammattiviljelijälle. Ammattiviljelijän yksi merkki on se, että siemenperuna uusitaan vähintään joka toinen vuosi. Eikä meillä Suomessa ole enää omaa siemenperunatuotantoa - siinäkin olemme myyneet esikoisoikeutemme yhdestä tukiaisesta.
Olisiko sittenkin parasta luopua EU:ssa yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP). Tällöin EU:lle maksettava tuki pienenisi 80 prosenttia ja jokainen maa hoitaisi oman tuotantonsa tukemisen aivan omin avuin. Tällöin EU:n laajeneminen esimerkiksi Puolaan tulisi mahdolliseksi.
ESKO LÄNSIMIES
palstaviljelijä