Artikkelit
KYS:n ensimmäinen vuoden laatuyksikkö
20.04.1999, Henkreikä 1/99: 19-21
KLF/ISOT
KYS:n ensimmäinen vuoden laatuyksikkö
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Sairaanhoitopiirin johto on osana kannustamis- ja johtamiskäytäntöään nimennyt vuoden lopussa KYS:n vuoden tulosyksikön. Viime joulukuussa nimettiin vuoden 1998 laatuyksikkö osana sairaanhoitopiirin käynnistämää laatuhanketta. Tämän arvokkaan tunnustuksen sai Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö.
Yhtenä nimeämisperusteluna oli , että yksikkömme sai hyväksyttyä ensimmäisenä ISO 9002 standardin mukaisen dokumentoidun laatujärjestelmän KYS:ssa. Lisäperusteluna todettiin. että "osasto on myös monipuolisesti soveltanut laadunhallintaan liittyviä erilaisia menettelytapoja omassa toiminnassaan. Lisäksi osaston sisäinen ilmapiiri ja johtamiskulttuuri ovat esimerkiksi kelpaavia."
Mikä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede?
Yksikkömme on osa Diaanostisten palveluiden tulosaluetta. Teemme potilaille ja muille asiakkaillemme elimistön toiminnan mittauksia ja -kuvauksia. Lukumääräisesti eniten teemme EKG- ja spirometriatutkimuksia. Näitä tutkimuksia tehdään yhteensä noin sadalle potilaalle vuoden jokaisena työpäivänä eli noin 25 000 tutkimusta vuosittain. Vaativia sydämen ja verenkierron tutkimuksia (kliinisiä kuormituskokeita jne.) teemme yli 3 000 tutkimusta vuosittain. Lisäksi teemme ruokatorven ja suoliston mittauksia ja pitkäaikaisrekisteröintejä, lihasten toimintakokeita jne. Isotooppilaboratoriossa tutkitaan yli 3 000 potilasta vuosittain. Suurimmat tutkimusryhmät ovat luuston gammakuvaukset (esim. luuston infektiot, syövän etäpesäkkeet) 1500/v. sydäntutkimukset erityisesti sepelvaltimotaudissa noin 600/v. ja munuaisen toimintakokeet 500/v.
Erityisenä osaamisalueenamme isotooppialalla on aivojen tyvitumakkeiden kuvantaminen dopamiini -serotoniinivälittäjäaineiden toimintaa kuvaavilla merkkiaineilla. Olemme mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa tavoitteena on löytää uusia radiolääkkeitä kroonisten, aivojen toimintaan vaikuttavien sairauksien varhaisdiagnostiikkaan ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
Yksikössämme annetaan myös hoitoja radiolääkkeiden avulla esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnassa, kilpirauhassyövässä, joissakin verisairauksissa ja luusto- ja reumataudeissa.
Luuston ominaisuuksien tutkiminen jo kohta 30 vuoden ajan ollut erityisosaamisemme aluetta. Viime vuosina mukaan on tullut ruston toiminnan tutkimus ja siihen liittyvä tuotekehitys.
Yksikössämme on 10 akateemista ja 30 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Vuotuinen budjettimme on noin 2 miljoonaa euroa, josta alueen kuntien potilaiden tutkimuspalveluista tulee 2/3 ja loput ulkokuntamyynnistä ja tutkimusrahoituksesta.
Osaamisemme painopisteet
Tutkimuksen ja tuotekehityksen painopisteemme tukevat KYS:n ja koko Savilahden alueen painopistealueita: *aivojen välittäjäaineiden kuvantaminen in vivo (dopamiini-serotoniini-reseptorit) *luun ja ruston toiminnan tutkiminen (osteoporoosi ja ruston kato)
*verenpaineen neuraalinen ja humoraalinen säätely erityisesti ikääntymisen ja kroonisten sairauksien yhteydessä. Näiden tutkimuksen painopisteiden lisäksi tuemme hyvin suurta tutkijoiden joukkoa fysiologisten ilmiöiden rekisteröimisessä ja analysoinnissa.
Vahvuutena laatu
Ei KYS eikä mikään muukaan osa yhteiskunnallista palvelujärjestelmää voi olettaa saavansa olla olemassa vain siksi, että se on aina ollut olemassa. On tiedettävä, mitä tehdään, miksi tehdään ja mikä on lisäarvo, jonka toiminta saa aikaan. Laatuhankkeen myötä yksikkömme on kyennyt dokumentoimaan vuosien ja vuosikymmenten mittaan syntyneen ja kehitetyn mallin. Tulosjohtamishanke (TUJO) oli välttämätön, mutta ei riittävä ehto, jokaisen työpanos ja aito halu olla osa moniammatillisia toimintayksiköitämme. Johtaminen ja yksikön kehittäminen on ollut ihmisten luovuuden vapauttamista, ei kahlitsemista. Upeana tukenamme oli vuoden 1998 lopussa eläkkeelle jäänyt ylihoitajamme Raija Sahlstein. Olemme hänelle paljosta kiitollisia.
Entä tulevaisuus?
Vuosia sitten imietimme, mikä sana tai lause kuvastaisi parhaiten toimintaamme. Motoksemme kristalloitui sana EdIelläkävijä. Sairaalan johto omaksui sittemmin tuon sanan kuvaamaan myös koko sairaalaamme: olimme tästä vain ylpeitä. Olemme olleet -ja aiomme olla vastakin - laadukas ja tehokas, ennakoiva ja haasteisiin pelotta tarttuva yksikkö. Erästä pankkimainosta mukaillen: me olemme jo siellä, kun muut vasta pohtivat, pitäisikö sinne mennä.
2000-luvulla ei ole merkitystä organisaation omistuspohjalla tai rahoitusmallilla. Tärkeintä on, että se mikä tehdään, tehdään hyvin ja tuotetaan joka päivä joka laboratoriohuoneessa lisäarvoa, josta hyötyy kulloinkin tutkimuksen kohteena oleva potilas tai tutkimuspalveluitamme ostava yritys tai laitos. Ei riitä että olemme kaupungin ja maakunnan paras. Meidän on oltava omalla toimintalohkollamme maailman paras.
Esko Länsimies
ylilääkäri
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Sairaanhoitopiirin johto on osana kannustamis- ja johtamiskäytäntöään nimennyt vuoden lopussa KYS:n vuoden tulosyksikön. Viime joulukuussa nimettiin vuoden 1998 laatuyksikkö osana sairaanhoitopiirin käynnistämää laatuhanketta. Tämän arvokkaan tunnustuksen sai Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö.
Yhtenä nimeämisperusteluna oli , että yksikkömme sai hyväksyttyä ensimmäisenä ISO 9002 standardin mukaisen dokumentoidun laatujärjestelmän KYS:ssa. Lisäperusteluna todettiin. että "osasto on myös monipuolisesti soveltanut laadunhallintaan liittyviä erilaisia menettelytapoja omassa toiminnassaan. Lisäksi osaston sisäinen ilmapiiri ja johtamiskulttuuri ovat esimerkiksi kelpaavia."
Mikä kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede?
Yksikkömme on osa Diaanostisten palveluiden tulosaluetta. Teemme potilaille ja muille asiakkaillemme elimistön toiminnan mittauksia ja -kuvauksia. Lukumääräisesti eniten teemme EKG- ja spirometriatutkimuksia. Näitä tutkimuksia tehdään yhteensä noin sadalle potilaalle vuoden jokaisena työpäivänä eli noin 25 000 tutkimusta vuosittain. Vaativia sydämen ja verenkierron tutkimuksia (kliinisiä kuormituskokeita jne.) teemme yli 3 000 tutkimusta vuosittain. Lisäksi teemme ruokatorven ja suoliston mittauksia ja pitkäaikaisrekisteröintejä, lihasten toimintakokeita jne. Isotooppilaboratoriossa tutkitaan yli 3 000 potilasta vuosittain. Suurimmat tutkimusryhmät ovat luuston gammakuvaukset (esim. luuston infektiot, syövän etäpesäkkeet) 1500/v. sydäntutkimukset erityisesti sepelvaltimotaudissa noin 600/v. ja munuaisen toimintakokeet 500/v.
Erityisenä osaamisalueenamme isotooppialalla on aivojen tyvitumakkeiden kuvantaminen dopamiini -serotoniinivälittäjäaineiden toimintaa kuvaavilla merkkiaineilla. Olemme mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa tavoitteena on löytää uusia radiolääkkeitä kroonisten, aivojen toimintaan vaikuttavien sairauksien varhaisdiagnostiikkaan ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
Yksikössämme annetaan myös hoitoja radiolääkkeiden avulla esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnassa, kilpirauhassyövässä, joissakin verisairauksissa ja luusto- ja reumataudeissa.
Luuston ominaisuuksien tutkiminen jo kohta 30 vuoden ajan ollut erityisosaamisemme aluetta. Viime vuosina mukaan on tullut ruston toiminnan tutkimus ja siihen liittyvä tuotekehitys.
Yksikössämme on 10 akateemista ja 30 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Vuotuinen budjettimme on noin 2 miljoonaa euroa, josta alueen kuntien potilaiden tutkimuspalveluista tulee 2/3 ja loput ulkokuntamyynnistä ja tutkimusrahoituksesta.
Osaamisemme painopisteet
Tutkimuksen ja tuotekehityksen painopisteemme tukevat KYS:n ja koko Savilahden alueen painopistealueita: *aivojen välittäjäaineiden kuvantaminen in vivo (dopamiini-serotoniini-reseptorit) *luun ja ruston toiminnan tutkiminen (osteoporoosi ja ruston kato)
*verenpaineen neuraalinen ja humoraalinen säätely erityisesti ikääntymisen ja kroonisten sairauksien yhteydessä. Näiden tutkimuksen painopisteiden lisäksi tuemme hyvin suurta tutkijoiden joukkoa fysiologisten ilmiöiden rekisteröimisessä ja analysoinnissa.
Vahvuutena laatu
Ei KYS eikä mikään muukaan osa yhteiskunnallista palvelujärjestelmää voi olettaa saavansa olla olemassa vain siksi, että se on aina ollut olemassa. On tiedettävä, mitä tehdään, miksi tehdään ja mikä on lisäarvo, jonka toiminta saa aikaan. Laatuhankkeen myötä yksikkömme on kyennyt dokumentoimaan vuosien ja vuosikymmenten mittaan syntyneen ja kehitetyn mallin. Tulosjohtamishanke (TUJO) oli välttämätön, mutta ei riittävä ehto, jokaisen työpanos ja aito halu olla osa moniammatillisia toimintayksiköitämme. Johtaminen ja yksikön kehittäminen on ollut ihmisten luovuuden vapauttamista, ei kahlitsemista. Upeana tukenamme oli vuoden 1998 lopussa eläkkeelle jäänyt ylihoitajamme Raija Sahlstein. Olemme hänelle paljosta kiitollisia.
Entä tulevaisuus?
Vuosia sitten imietimme, mikä sana tai lause kuvastaisi parhaiten toimintaamme. Motoksemme kristalloitui sana EdIelläkävijä. Sairaalan johto omaksui sittemmin tuon sanan kuvaamaan myös koko sairaalaamme: olimme tästä vain ylpeitä. Olemme olleet -ja aiomme olla vastakin - laadukas ja tehokas, ennakoiva ja haasteisiin pelotta tarttuva yksikkö. Erästä pankkimainosta mukaillen: me olemme jo siellä, kun muut vasta pohtivat, pitäisikö sinne mennä.
2000-luvulla ei ole merkitystä organisaation omistuspohjalla tai rahoitusmallilla. Tärkeintä on, että se mikä tehdään, tehdään hyvin ja tuotetaan joka päivä joka laboratoriohuoneessa lisäarvoa, josta hyötyy kulloinkin tutkimuksen kohteena oleva potilas tai tutkimuspalveluitamme ostava yritys tai laitos. Ei riitä että olemme kaupungin ja maakunnan paras. Meidän on oltava omalla toimintalohkollamme maailman paras.
Esko Länsimies
ylilääkäri