Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Motti-sana sai Talvisodassa uuden sisällön
24.12.2009, Aakusti, Joulunumero 4/2009, sivut 10 -12
Aakusti on "savolaesuuven iänenkannattaja". Lähetin päätoimittaja Osmo Hännisen pyynnöstä Talvisota-esitelmäni osion, joka käsitteli isäni (mahdollista) osuutta Motti-sanan merkityksen laajentumisesta käsittämään myös saarrettua vihollisosastoa.

Talvisodassa Motti-sana sai uuden sisällön

Sanat motti ja motittaminen tunnistetaan nykyisin ilman selityksiä suomenkielen yleissanaksi ja sen merkitykseksi annetaan joka puolelta saarrettu vihollisen taisteluosasto. Tämä merkitys muodostui sanalle Laatokan koillisrannalla Talvisodassa tammikuussa 1940 ja levisi sieltä nopeasti tarkoittamaan kaikkia vastaavia toimintoja itä-rajallamme. Jatkosodassa sana oli levinnyt sotareporttereiden välityksellä jo ulkomaille. Wessman kertoo, että sana ilmestyi tanskalaiseen sanakirjaan tässä sotilasmerkityksessä jo vuoden 1951 painokseen (Folkmålsstudier 1956-7, sivu 74).

Lönnrot mainitsee motti-sanan merkitykseksi 1874 kuhmu tai pahka. Sanakirjansa lisävihkossa 1886 hän antoi sanalle merkityksen ruotsinkielestä lainattuna mitta (mått). Sanaa käytettiin erityisesti määrämuotoisen ja kokoisen halkokasan määreenä, neljännessyli. Sanakirjasäätiön johtaja Simo Hämäläinen mainitsee teoksessaan Suomalainen sotilasslangi (SKS 1963) motti (moti) sanalle jo 1930-luvulla merkityksen juomamuki, armeijan alumiininen kenttämuki tai kenttäkeittoastia.

Selvitellessäni eläkevuosien harrastuksena vanhempieni elämän tarinaa ja sukuhistoriaa olen todennut, että isäni voi olla osallinen Motti-sanan merkityksen muuttumiseen. Erkki Länsimies on vähintään Motti-sanan kummi, ellei peräti isä.

Mets√§nhoitaja, reservin majuri, mets√§neuvos Erkki L√§nsimies (2.11.1915 ‚Äď 4.12.1981) oli Talvisodan Laatokan pohjois- ja koillisrannan taisteluiden veteraani. H√§n palveli 8. Erillispataljoonan esikuntakomppanian puhelinjoukkueen johtajana ja osallistui taisteluihin kantakortin merkint√∂jen mukaan Koverossa, Koirinojalla, Hippolassa, Ruokoj√§rvell√§, Lemetiss√§, Kelivaarassa ja Lavaj√§rvell√§.

Talvisodan historia-kirjan (Sotatieteen laitos, XVI:3, WSOY 1978) mukaan IV armeijakunta ryhmittyi vuoden vaihteessa 1939/40 uudelleen taisteluosastoiksi. Isäni ErP 8 oli osa TstOs Mehiläistä ja sen ryhmä Keihästä. Tehtäväksi määrättiin hyökkäys Lemettiin, jolloin suuri vihollisen joukko jäisi saarroksiin. Taistelut alkoivat loppiaisena 1940. Viisi vuorokautta myöhemmin yötä päivää jatkuneet taistelut johtivat tavoitteen saavuttamiseen. Vihollisjoukot olivat saarroksissa eivätkä enää pyrkineet etenemään kohti Sortavalaa ja edelleen saartamaan Kannaksen suomalaisia taistelujoukkoja.

Is√§ni toimi Lemetin taisteluiden k√§ynnistyess√§ TstOs:n ja Ryhm√§n viestiupseerina. Tuolle alueelle pystytettiin viestikeskus ja sille annettiin peitenimeksi Motti. Pid√§n varsin luontevana, ett√§ juuri 24 vuotta t√§ytt√§nyt Mets√§hallituksen Loimolan hoitoalueen mets√§nhoitaja antoi tuon nimen, josta sitten muodostui yleisesti k√§ytetty sotilastermi ‚Äď ja my√∂hemmin laajemminkin k√§ytetty sana.

Kirjalliset maininnat:

Ensimmäisenä tuon ajankohdan ja paikan ilmaisi everstiluutnantti Aksel Suvantola Sotilasaikakausilehdessä vuonna 1952 muistellessaan Motti-sanan alkuperää. Simo Hämäläisen Sotilasslangin sanakirjassa 10 vuotta myöhemmin on lueteltu tammikuun puolivälin jälkeisiä päivämääriä, jolloin eri henkilöt muistelevat sanan kuulleensa tai sitä käyttäneensä puhelimessa. Kirjallinen lähde näistä muisteluista on esimerkiksi pakinoitsija nimimerkki Serp pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä sanomalehdessä.

Varhaisin tarkka kirjallinen merkint√§ Motti-sanan k√§yt√∂st√§ on sotap√§iv√§kirjoissa 24.1.1940 kello 16, jolloin TstOs Mehil√§inen (13. D:n) antoi k√§skyn mm ErP 8:lle ‚ÄĚtiedustella mottien paikat.‚ÄĚ Motti-sanan on siis tuolloin jo vakiintunut Lemetin tienoilla taistelevien joukkojen sanastoon.

Selke√§sti asia ilmaistaan Woldemar H√§gglundin el√§m√§nkerrassa (Eeva-Liisa Ahtiainen: Woldemar H√§gglund, Kollaan kenraali, Otava 2009, sivut 205 ‚Äď 211): ‚ÄĚSana (motti) syntyi Syskyj√§rvelt√§ johtaneen tien varteen rakennetusta puhelinkeskuksesta joka sai peitenimen ‚ÄĚMotti‚ÄĚ ‚Äď halkokuutio‚Ķ Motti syntyi l√§hell√§ Lemetin ymp√§rist√∂ss√§ olleita vihollisjoukkoja, ja kun n√§m√§ joutuivat saarroksiin, ruvettiin Lemetin saarretusta joukosta k√§ytt√§m√§√§n motti-sanaa. Puskaradion levityksess√§ motti yleistyi tarkoittamaan kaikkia saarrettuja joukkoja.‚ÄĚ

Aksel Suvantola toteaa Motti-sanan merkityksen muuttumisesta edell√§ mainitussa artikkelissaan ‚ÄĚ..ei n√§it√§ asioita ehtinyt ajattelemaan, kun oli muutakin tekemist√§ ja v√§h√§inen vapaa-aika oli k√§ytett√§v√§ nukkumiseen.‚ÄĚ




© Esko Lšnsimies | KšvijŲitš 38795 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (2.195 ms)