Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Kliinisen kuormituskokeen ennusteellinen merkitys
01.02.1985, Duodecim 101: 2002-2003
Tutkimusreferaatti

Kliinisen kuormituskokeen ennusteellinen merkitys

HOSSACK K F, BRUCE R A: J Cardiac Rehabil 5: 9-19, 1985

Brucen kuormitusmenetelmän kehittäjän johtamassa tutkimuksessa tehtiin 1970-luvun alussa 6 650 henkilölle juoksumattokoe. Tutkittavat olivat tuolloin keskimäärin 50-vuotiaita. Seitsemän vuoden seurannan jälkeen arvioitiin kuormituskokeen ennusteellinen merkitys. Seurannassa oli vielä yli 91 % alun perin tutkituista. Kuolemantapauksia oli sattunut 536, enimmäkseen sydänperäisiä.

Alun perin terveillä naisilla tavanomaiset riskitekijät eivät selittäneet sydänkohtauksia. Sen sijaan miehillä ikä, tupakointi ja korkea verenpaine liittyivät sydänkohtauksiin. Suvussa esiintyvät sydänsairaudet, hyperkolesterolemia tai sokeritauti eivät liittyneet suurentuneeseen sydänsairastuvuuteen. Lähtötilanteessa täysin terveistä oli seurannan lopussa 98 % edelleen terveitä, epätyypillistä rintakipua tunteneista oli 95 % terveitä ja 9 %:lle niistä, joiden systolinen paine oli alkuun yli 140 mmHg, ilmaantui sydänperäinen sairaus. Ero terveiden ja kohonneen verenpaineen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä.

Alun perin terveillä kuormituskokeen aikaisten vasteiden ja sydänsairauden ilmaantumisen välinen yhteys oli miehillä huomattavasti selvempi kuin naisilla. Ainoastaan iskeemisen ST-laskun ilmaantuminen kuormituksessa liittyi oireettomilla naisilla lisääntyneeseen sydänsairastuvuuteen. Oireettomilla miehillä kaikki kuormituskokeessa todetut poikkeavuudet ennakoivat lisääntynyttä sairastavuutta (aerobisen suorituskyvyn heikentyminen, lyhyt kuormitus, rintakipu kuormituksessa, iskeeminen ST-lasku, maksimaalinen syke alle 90 % ennakoidusta maksimista ja taajuus-painetulovaste alle 80 % ennakoidusta).

Seurannan alussa sydämeltään oireisilla naisilla riskitekijät eivät antaneet mitään ennusteellista lisätietoa. Miehillä vain sokeritaudin tai sydämen laajentuman esiintyminen korreloivat lisääntyneeseen sydänsairastuvuuteen. Näillä jo alun perin sydämeltään sairailla suorituskyvyn vähenevä ja kuormituksen lyhyt kesto ennakoivat sydänkohtauksia. Muista kuormituskokeen aikaisista rekisteröinneistä vain syke- ja painevasteen vaimentuminen miehillä liittyi suurentuneeseen sydänsairauden riskiin. Iskemian ilmaantuminen kuormituskokeessa ei viitannut poikkeavaan sydänkohtausriskiin. Sen sijaan vasemman kammion toimintahäiriön merkit ilman iskemian merkkejäkin lisäsivät miehillä sydänkohtauksen riskin kolminkertaiseksi.

Tutkijat päättelevät, että oireettomista henkilöistä on löydettävissä riskitekijäanalyysin ja maksimaalisen kuormituskokeen avulla pieni ryhmä ihmisiä, joilla on kasvanut riski saada sydänkohtaus. Sen sijaan sepelvaltimotautia jo sairastavilla on vanhastaan tunnettujen riskitekijöiden merkitys ennusteen kannalta vähäinen. Kardiomegalia ja vasemman kammion huono kuormitusvaste liittyvät kuitenkin lisääntyneeseen sydänkohtausriskiin.

ESKO LĂ„NSIMIES
© Esko Länsimies | Kävijöitä 26870 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (2.104 ms)