Artikkelit
Oireettomien seulonta, kokemuksia Yhdysvalloista
01.02.1985, Duodecim 101: 1814-1815
Tutkimusreferaatti
Oireettomien seulonta, kokemuksia Yhdysvalloista
J M ZOLTICK, H A MCALLISTER, J L BEDYNEK: J Cardiac Rehabil 4: 530-535, 1984
Oireettoman ja oletettavasti terveen väestön seulonta on ongelmallista. Vaikka etsittäisiin vaikeaa ja vaarallista tautia, hyötysuhde jää huonoksi. Sydänsairauksien riskitekijöitä tunnetaan koko joukko, joskin oireettomien henkilöiden samanaikaisilla riskitekijöillä, esimerkiksi sepelvaltimotaudin röntgenlöydöksellä, on vain vähän ennakoivaa merkitystä. Kuitenkin vain riskinalaisiin henkilöihin kohdistettu seulonta saattaa säästää voimavaroja ja parantaa hyötysuhdetta. Yhdysvaltain armeijassa on aloitettu kaikkien työntekijöiden riskiseulonta ja fyysisen suorituskyvyn kohennuskampanja. Yli 40-vuotiaiden tutkimuksiin kuuluu »sydänseula», joka tehdään joka viides vuosi. Tiedot kootaan ja niihin yhdistetään sairauksia koskevat tiedot vielä aktiiviuran päättymisen jälkeenkin. Tässä vaiheessa sydänseula määrittää lisääntyneen riskin ryhmät, joille tehdään tarkemmat tutkimukset, ja vain tähän seulaan tarttuneille tehdään vasta perusteelliset kardiologiset tutkimukset.
Perustilanteessa määritetään Framinghamin tutkimuksen riski-indeksi, joka ottaa huomioon iän, sukupuolen, tupakointitavat, verenpainetason, lepo-EKG:n sekä verensokerin ja kokonaiskolesterolin pitoisuudet. Yhdysvaltain armeijan käytännön mukaan vähemmän kuin yhdeksän savuketta päivässä polttavia pidetään tupakoimattomina. Myös oma ja omaisten oirehtiminen kirjattiin. Jos Framinghamin riski-indeksi oli suurempi kuin 5 %, anamnestiset tiedot olivat poikkeavia, EKG:ssa oli jokin poikkeavuus tai verensokeriarvo oli yli 5.5 mmol/l, tutkittava kutsutaan toiseen seulontaan. Tällöin tehdään uusi anamneesi ja määritetään status. Lisäksi tehdään juoksumaton avulla maksimaalinen oirerajoitteinen kuormituskoe ja kuvataan thorax. Mikäli tulokset ovat normaaleita, lähetetään tutkittava perusyksikköönsä. Jos jokin löydös on poikkeava, tehdään kardiologinen tutkimus ultraääni- ja isotooppikuvauksineen. Raportissa kerrotaan 42 000:n armeijan palkkalistoilla olevan tarkastuksen tulokset. Tutkituista 38 % joutui toiseen seulaan ja 2.4 % tarttui siihen. Ensimmäiseen seulaan takertumisen syynä oli 21 %:lla poikkeava anamneesi tai status ja 11 %:lla poikkeava EKG. Kuudella prosentilla verenpaine oli suurempi kuin 140/90 mmHg, joka sadannella oli suuri verensokeriarvo ja riski-indeksi oli suuri 9 %:lla. Viimeksi mainittu riski-indeksi oli suuri useammin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorilla, ja 45 vuotta näytti olevan kynnys riskin lisääntymiseen.
Tämän alustavan raportin kirjoittajilla on optimistinen näkemys riskitekijöiden ja sydänsairauksien seulonnan sekä liikuntaintervention taloudellisuudesta. Sekundaari- ja tertiääriseulan tuloksia kirjoittajat eivät kommentoi.
ESKO LÄNSIMIES
J M ZOLTICK, H A MCALLISTER, J L BEDYNEK: J Cardiac Rehabil 4: 530-535, 1984
Oireettoman ja oletettavasti terveen väestön seulonta on ongelmallista. Vaikka etsittäisiin vaikeaa ja vaarallista tautia, hyötysuhde jää huonoksi. Sydänsairauksien riskitekijöitä tunnetaan koko joukko, joskin oireettomien henkilöiden samanaikaisilla riskitekijöillä, esimerkiksi sepelvaltimotaudin röntgenlöydöksellä, on vain vähän ennakoivaa merkitystä. Kuitenkin vain riskinalaisiin henkilöihin kohdistettu seulonta saattaa säästää voimavaroja ja parantaa hyötysuhdetta. Yhdysvaltain armeijassa on aloitettu kaikkien työntekijöiden riskiseulonta ja fyysisen suorituskyvyn kohennuskampanja. Yli 40-vuotiaiden tutkimuksiin kuuluu »sydänseula», joka tehdään joka viides vuosi. Tiedot kootaan ja niihin yhdistetään sairauksia koskevat tiedot vielä aktiiviuran päättymisen jälkeenkin. Tässä vaiheessa sydänseula määrittää lisääntyneen riskin ryhmät, joille tehdään tarkemmat tutkimukset, ja vain tähän seulaan tarttuneille tehdään vasta perusteelliset kardiologiset tutkimukset.
Perustilanteessa määritetään Framinghamin tutkimuksen riski-indeksi, joka ottaa huomioon iän, sukupuolen, tupakointitavat, verenpainetason, lepo-EKG:n sekä verensokerin ja kokonaiskolesterolin pitoisuudet. Yhdysvaltain armeijan käytännön mukaan vähemmän kuin yhdeksän savuketta päivässä polttavia pidetään tupakoimattomina. Myös oma ja omaisten oirehtiminen kirjattiin. Jos Framinghamin riski-indeksi oli suurempi kuin 5 %, anamnestiset tiedot olivat poikkeavia, EKG:ssa oli jokin poikkeavuus tai verensokeriarvo oli yli 5.5 mmol/l, tutkittava kutsutaan toiseen seulontaan. Tällöin tehdään uusi anamneesi ja määritetään status. Lisäksi tehdään juoksumaton avulla maksimaalinen oirerajoitteinen kuormituskoe ja kuvataan thorax. Mikäli tulokset ovat normaaleita, lähetetään tutkittava perusyksikköönsä. Jos jokin löydös on poikkeava, tehdään kardiologinen tutkimus ultraääni- ja isotooppikuvauksineen. Raportissa kerrotaan 42 000:n armeijan palkkalistoilla olevan tarkastuksen tulokset. Tutkituista 38 % joutui toiseen seulaan ja 2.4 % tarttui siihen. Ensimmäiseen seulaan takertumisen syynä oli 21 %:lla poikkeava anamneesi tai status ja 11 %:lla poikkeava EKG. Kuudella prosentilla verenpaine oli suurempi kuin 140/90 mmHg, joka sadannella oli suuri verensokeriarvo ja riski-indeksi oli suuri 9 %:lla. Viimeksi mainittu riski-indeksi oli suuri useammin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorilla, ja 45 vuotta näytti olevan kynnys riskin lisääntymiseen.
Tämän alustavan raportin kirjoittajilla on optimistinen näkemys riskitekijöiden ja sydänsairauksien seulonnan sekä liikuntaintervention taloudellisuudesta. Sekundaari- ja tertiääriseulan tuloksia kirjoittajat eivät kommentoi.
ESKO LÄNSIMIES