Artikkelit
Henkisten kuormituskokeiden toistettavuus
01.06.1986, Duodecim 102: 134-135
Tutkimusreferaatti
Henkisten kuormituskokeiden toistettavuus
McKINNEY M E, MINER M H, RUDDEL H, ym.: Psychophysiology 22: 453-463, 1985
Psyykkisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi verenkiertoelimistön sairauksien syntyyn. Eräiden henkistä ponnisteluja vaativien tehtävien yhteydessä esiintyvä verenpaineen poikkeava vaste saattaa ilmaista verenpainetaudille alttiit henkilöt. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka videopelin pelaaminen ja reaktioaikatehtävä vaikuttivat hemodynaamisiin suureisiin ja kuinka ne suhteutuivat kylmäaitistusvasteeseen. Tutkimukset tehtiin 60 keski-ikäiselle miehelle kolmen kuukauden välein. Verenkierrolliset muuttujat saatiin verenpaineesta, impedanssikardiografiasta ja EKG:stä tietokoneen ohjatessa jatkuvasti mittauksia. Lisäksi rekisteröitiin ambulatorinen verenpaine Korotkoffin tekniikan avulla.
Videopeli ja reaktioaikakoe kiihdyttivät verenkiertoa, ja vain ääreisvastusta ja sydämen supistumisvireyttä kuvaavat indeksit säilyivät muuttumattomina.
Lepomittauksen tulokset olivat kolmen kuukauden kuluttua hyvin toistettavia. Myöskään kuormituksen aikaiset rekisteröinnit eivät olleet merkitsevästi erilaisia toistetuissa mittauksissa. Kun verrattiin muutoksia lepotilasta kuormitukseen kahtena eri mittauskertana, saatiin selvästi huonompia korrelaatioita. Toistettu ambulatorinen verenpainemittaus antoi samat keskimääräiset verenpainelukemat (r = 0.54-0.63).
Eri kuormitustilanteet antoivat samanlaiset vasteet; videopeli- ja reaktioaikamittausten tulokset vastasivat läheisemmin toisiaan kuin kylmäaltistuksen tuloksia. Verrattaessa verenpainemittauksia toisiinsa vastaanotolla tehty lepomittaus korreloitui huonoiten ambulatoriseen rekisteröintiin. Kun tutkittujen joukosta otettiin esiin ne kahdeksan, joilla oli hyperkineettisin - siis ailahtelevin - verenkierron vaste kuormitukselle ensimmäisellä tutkimuskierroksella, näistä seitsemän kuului hyperkineettisimpään ryhmään myös toisella tutkimuskerralla. Tällä viidenneksellä oli myös levossa korkeimmat verenpaineet ja suurin verenkierron ääreisvastus. Tämän tutkimuksen mukaan mentaalisten testien toistettavuus ja luotettavuus ovat ainakin kohtalaiset. Lisäksi kuormitustilanteessa mitattu verenpaine korreloi ambulatoriseen verenpaineen tasoon paremmin kuin yksittäinen mittaus. Äärimmäisen vasteen ryhmään sijoittuminen näyttää myös olevan toistettava.
Psykofysiologiset mittaukset alkavat olla kliinisesti kelvollisia ja testattuja. Jälkiteollisen yhteiskunnan jäsenillä suurimmat kuormitukset ovat henkisiä eivätkä ruumiillisia, siksi on otettava käyttöön myös mentaalisia kuormituskokeita fyysisten rinnalle.
ESKO LÄNSIMIES