Artikkelit
Toistetun EKG-nauhoituksen ja rentoutumisen vaikutus rytmihäiriöiden määrään
01.06.1986, Duodecim 102: 384-385
Tutkimusreferaatti
Toistetun EKG-nauhoituksen ja rentoutumisen vaikutus rytmihäiriöiden määrään
WEISS T, CHEATLE M D, RUBIN S I, ym: Psychosom Med 47: 446-450,1985
Kammiolisälyöntejä esiintyy kaikilla, eikä niiden merkitystä edes sydänpotilaiden ennusteen kannalta voida pitää luotettavasti selvitettynä. Mielentilan ja autonomisen hermoston vireyden tiedetään vaikuttavan kammiolisälyöntien määrään, joten rytmihäiriöitä on yritetty hoitaa myös rentouttamalla. Tässä tutkimuksessa tehtiin toistettuja 48 tunnin EKG-nauhoituksia kymmenelle potilaalle. Naista puolella esiintyi kolme tai useampia peräkkäisia kammiolisälyöntejä. Yhdellä todettiin ainoastaan runsaasti yksittäisiä, yhdestä fokuksesta lähtöisin olevia lisälyöntejä ensimmäisessä nauhoituksessa. Neljän viikon kuluttua tehtiin uusi nauhoitus. Tämän jälkeen jokaiselle tulkittavalle annettiin huoleIlinen rentoutusopastus, ja heidän rentoutumisharjoituksiaan seurattiin viikoittain aina neljään viikkoon saakka, jolloin tehtiin kolmas 48 tunnin EKG-nauhoitus. Kammiolisälyöntien lukumäärä tuntia kohden oli ensimmäisessä tutkimuksessa keskimäärin 318 (vaihteluväli 11-1 198). Neljän viikon totuttautumisjakson jälkeen lähes kaikilla oli karmmolisälyöntien lukumäärä vähentynyt keskimäärin 141:een (8-426) rekisteröintituntia kohden. Erityisen runsaasti lisälyönnit vähenivät jälkimmäisen rekisteröintijakson erisimmäisen vuorokauden aikana verrattuna ensmmäisen rekisteröintijakson ensimmäiseen vuorokauteen. Minkäänlaisia muutoksia ei todettu unen aikaisten lisälyöntien määrissä, joten havaitut muutokset koskevat vain valveillaoloa.
Rentoutusjakson jälkeen tehdyssä 48 tunnin EKG-rekisteröinnissä puolella tutkituista lisälyöntien määrä väheni edelleen, puolella taas enentyi. Tiiastollisesti merkitsevää eroa ensimmäiseen tai toiseen rekisteröintijaksoon verrattuna ei todettu. Tutkijat toteavat, että kaikissa terapiamuotokokeiluissa tulee biologista vaihtelua seurata riittävästi virheellisten päätelmien välttämiseksi.
ESKO LÄNSIMIES
WEISS T, CHEATLE M D, RUBIN S I, ym: Psychosom Med 47: 446-450,1985
Kammiolisälyöntejä esiintyy kaikilla, eikä niiden merkitystä edes sydänpotilaiden ennusteen kannalta voida pitää luotettavasti selvitettynä. Mielentilan ja autonomisen hermoston vireyden tiedetään vaikuttavan kammiolisälyöntien määrään, joten rytmihäiriöitä on yritetty hoitaa myös rentouttamalla. Tässä tutkimuksessa tehtiin toistettuja 48 tunnin EKG-nauhoituksia kymmenelle potilaalle. Naista puolella esiintyi kolme tai useampia peräkkäisia kammiolisälyöntejä. Yhdellä todettiin ainoastaan runsaasti yksittäisiä, yhdestä fokuksesta lähtöisin olevia lisälyöntejä ensimmäisessä nauhoituksessa. Neljän viikon kuluttua tehtiin uusi nauhoitus. Tämän jälkeen jokaiselle tulkittavalle annettiin huoleIlinen rentoutusopastus, ja heidän rentoutumisharjoituksiaan seurattiin viikoittain aina neljään viikkoon saakka, jolloin tehtiin kolmas 48 tunnin EKG-nauhoitus. Kammiolisälyöntien lukumäärä tuntia kohden oli ensimmäisessä tutkimuksessa keskimäärin 318 (vaihteluväli 11-1 198). Neljän viikon totuttautumisjakson jälkeen lähes kaikilla oli karmmolisälyöntien lukumäärä vähentynyt keskimäärin 141:een (8-426) rekisteröintituntia kohden. Erityisen runsaasti lisälyönnit vähenivät jälkimmäisen rekisteröintijakson erisimmäisen vuorokauden aikana verrattuna ensmmäisen rekisteröintijakson ensimmäiseen vuorokauteen. Minkäänlaisia muutoksia ei todettu unen aikaisten lisälyöntien määrissä, joten havaitut muutokset koskevat vain valveillaoloa.
Rentoutusjakson jälkeen tehdyssä 48 tunnin EKG-rekisteröinnissä puolella tutkituista lisälyöntien määrä väheni edelleen, puolella taas enentyi. Tiiastollisesti merkitsevää eroa ensimmäiseen tai toiseen rekisteröintijaksoon verrattuna ei todettu. Tutkijat toteavat, että kaikissa terapiamuotokokeiluissa tulee biologista vaihtelua seurata riittävästi virheellisten päätelmien välttämiseksi.
ESKO LÄNSIMIES