Artikkelit
Tukahdutettu kiukku ja verenpaine
01.06.1986, Duodecim 102: 1790
Tutkimusreferaatti
Tukahdutettu kiukku ja verenpaine
DIMSDALE J E, PIERCE C, SCHOENFELD D, ym.: Psychosom Med 48: 430-436, 1986
Useissa tutkimuksissa on löydetty osalta verenpainetautia sairastavista yhtenäinen psykologinen tausta: tukahdutettu viha tai kiukku. Epidemiologisessa työssä on 20 vuoden aikana käytetty vakioitua »anger questionnaire» -kyselykaaviota, jonka toimivuutta tutkijaryhmä (San Diego ja Boston) halusi testata. Lisäksi haluttiin selvittää, vaikuttavatko ikä, rotu, ylipaino, sukupuoli tai sosiaalinen ryhmä verenpaineen tasoon.
Kohderyhmänä oli yli 500 työvoimatoimiston työtöntä asiakasta joilta haastallelun jälkeen mitattiin verenpaine ja ylipainoisuus (Metropolitanin indeksi) ja määritettiin sosiaaliryhmä aikaisemman työn mukaan. Koehenkilöistä hieman yli puolet oli valkoisia ja kolmannes mustia. Naisia oli 42 %, ja koko ryhmän keski-ikä oli 41 vuotta.
Kaikissa analyyseissa diastolinen verenpaine oli riippumaton tukahdetusta kiukusta. Systolinen verenpaine sen sijaan oli merkitsevästi riippuvainen tukahdutetusta kiukusta, eivätkä ikä, sosiaaliryhmä tai ylipainoisuus vaikuttaneet riippuvuuteen. Tukahdutettu vihantunne ei suhteutunut ikään, sosiaaliryhmään eikä ylipainoisuuteen. Kun kohonneen verenpaineen rajana pidettiin arvoa 140 mmHg, todettiin normotensiivisten ryhmässä muihin nähden yli kaksinkertainen määrä henkilöitä, joilta puuttuivat tukahdutetut kiukun tunteet (p < 0,025).
Naisilla kohonnut systolinen paine ei ollut yhteydessä tukahdutettuun vihaan, mutta miehillä korrelaatio oli vahva. Tukahdutetun tunteen ja verenpaineen välinen riippuvuus havaittiin molemmilla roduilla (valkoiset p < 0,04 ja mustat p < 0.07). Kun otettiin huomioon sekä sukupuoli että rotu, vain valkoisilla miehillä säilyi kohonneen systolisen verenpaineen ja tukahdutetun kiukun välinen tilastollinen riippuvuus. Kirjoittajien mielestä verenpaineen kohoamisen riskitekijöihin tulee liittää myös kykenemättömyys purkaa kiukkua. Vaikutusmekanismi on kuitenkin tuntematon.
Tutkimuksen kohderyhmä on kovin valikoitu: siihen kuului työttömia, joista yli 75 %:lla oli tukahdutettuja vihan tunteita. Monikohan suomalainen työtön on vapaa tallaisista tunteista? Onkohan suomalaisen miehen kohtalona kolpakko tai köysi ja yhdysvaltalaisen kohonnut verenpaine?
ESKO LÄNSIMIES
DIMSDALE J E, PIERCE C, SCHOENFELD D, ym.: Psychosom Med 48: 430-436, 1986
Useissa tutkimuksissa on löydetty osalta verenpainetautia sairastavista yhtenäinen psykologinen tausta: tukahdutettu viha tai kiukku. Epidemiologisessa työssä on 20 vuoden aikana käytetty vakioitua »anger questionnaire» -kyselykaaviota, jonka toimivuutta tutkijaryhmä (San Diego ja Boston) halusi testata. Lisäksi haluttiin selvittää, vaikuttavatko ikä, rotu, ylipaino, sukupuoli tai sosiaalinen ryhmä verenpaineen tasoon.
Kohderyhmänä oli yli 500 työvoimatoimiston työtöntä asiakasta joilta haastallelun jälkeen mitattiin verenpaine ja ylipainoisuus (Metropolitanin indeksi) ja määritettiin sosiaaliryhmä aikaisemman työn mukaan. Koehenkilöistä hieman yli puolet oli valkoisia ja kolmannes mustia. Naisia oli 42 %, ja koko ryhmän keski-ikä oli 41 vuotta.
Kaikissa analyyseissa diastolinen verenpaine oli riippumaton tukahdetusta kiukusta. Systolinen verenpaine sen sijaan oli merkitsevästi riippuvainen tukahdutetusta kiukusta, eivätkä ikä, sosiaaliryhmä tai ylipainoisuus vaikuttaneet riippuvuuteen. Tukahdutettu vihantunne ei suhteutunut ikään, sosiaaliryhmään eikä ylipainoisuuteen. Kun kohonneen verenpaineen rajana pidettiin arvoa 140 mmHg, todettiin normotensiivisten ryhmässä muihin nähden yli kaksinkertainen määrä henkilöitä, joilta puuttuivat tukahdutetut kiukun tunteet (p < 0,025).
Naisilla kohonnut systolinen paine ei ollut yhteydessä tukahdutettuun vihaan, mutta miehillä korrelaatio oli vahva. Tukahdutetun tunteen ja verenpaineen välinen riippuvuus havaittiin molemmilla roduilla (valkoiset p < 0,04 ja mustat p < 0.07). Kun otettiin huomioon sekä sukupuoli että rotu, vain valkoisilla miehillä säilyi kohonneen systolisen verenpaineen ja tukahdutetun kiukun välinen tilastollinen riippuvuus. Kirjoittajien mielestä verenpaineen kohoamisen riskitekijöihin tulee liittää myös kykenemättömyys purkaa kiukkua. Vaikutusmekanismi on kuitenkin tuntematon.
Tutkimuksen kohderyhmä on kovin valikoitu: siihen kuului työttömia, joista yli 75 %:lla oli tukahdutettuja vihan tunteita. Monikohan suomalainen työtön on vapaa tallaisista tunteista? Onkohan suomalaisen miehen kohtalona kolpakko tai köysi ja yhdysvaltalaisen kohonnut verenpaine?
ESKO LÄNSIMIES