Artikkelit
Kuopion kirjakauppakurjuus
06.01.1988, Savon Sanomat
Otsikko kertoo kaiken
Kuopion kirjakauppakurjuus
Kuopio esittäytyy mielellään Itä-Suomen tai Järvi-Suomen merkittävänä, henkisenä keskuksena. Näinhän sen toivoisi olevan, kaikilla henkisen elämän alueilla. Erityisen suureen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä puutteitakin on, esimerkiksi kurssi-, oppi- ja ammattikirjallisuuden tarjonnassa. En tarkoita koulukirjojen saatavuutta kurssimuotoisessa lukiossa (Siinäkin taitaa olla hankaluuksia). Ongelmana on keskiasteen ja korkeakoulutason kurssikirjojen ja ammatillisen, erityisesti vieraskielisen, kirjallisuuden saatavuudessa.
Maakunnan suurimmaksi mainitun kirjakaupan kellarikerroksen perimmäisessä nurkassa portaiden alle on tungettu muutamia hyllymetrejä kurssikirjoja, nekin ilman ryhmittelyä, ilman opastavia nimikylttejä, ilman asiantuntevaa henkilökuntaa. Vieraskielisiä kirjoja ei löydy. En halua kommentoida palveluhalukkuutta ja palvelualttiutta, koska en ole asioinut kaikkien kanssa.
Esimerkiksi Yliopisto ja KYKS hankkivat vuosittain noin kolmella miljoonalla markalla ammatti- ja kurssikirjallisuutta. Nykyisin niistäkin rahoista valuu voitto Kehityssuomesta Ruuhkasuomeen. Kaupungin koko ei vaikuta asiaan, Jyväskylässä tarjontaa ja taitoa on, kyse lienee asenteista.
Tiedon esteetön ja helppo saatavuus on kehityksen välttämätön ehto. Jos meillä maakunnassa ei ole tietoa saatavilla, myös ammatti- ja kurssikirjojen muodossa, on yksi kehityksen ehto poissa. Kirjastopalvelut toimivat kyllä, mikseivät myös kirjakauppalvelut? Automatisoitu tiedonhaku korostaa edelleen kirjojen saatavuuden merkitystä. Kuopiota ei voida sanoa hallinto- ja koulutuskeskukseksi ennenkuin kurssi- ja ammattikirjallisuuden (=tiedon) saatavuus on oleellisesti nykyistä parempi.
ESKO LÄNSIMIES
tiedon kuluttaja
ja tuottaja
Kuopio
Kuopio esittäytyy mielellään Itä-Suomen tai Järvi-Suomen merkittävänä, henkisenä keskuksena. Näinhän sen toivoisi olevan, kaikilla henkisen elämän alueilla. Erityisen suureen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä puutteitakin on, esimerkiksi kurssi-, oppi- ja ammattikirjallisuuden tarjonnassa. En tarkoita koulukirjojen saatavuutta kurssimuotoisessa lukiossa (Siinäkin taitaa olla hankaluuksia). Ongelmana on keskiasteen ja korkeakoulutason kurssikirjojen ja ammatillisen, erityisesti vieraskielisen, kirjallisuuden saatavuudessa.
Maakunnan suurimmaksi mainitun kirjakaupan kellarikerroksen perimmäisessä nurkassa portaiden alle on tungettu muutamia hyllymetrejä kurssikirjoja, nekin ilman ryhmittelyä, ilman opastavia nimikylttejä, ilman asiantuntevaa henkilökuntaa. Vieraskielisiä kirjoja ei löydy. En halua kommentoida palveluhalukkuutta ja palvelualttiutta, koska en ole asioinut kaikkien kanssa.
Esimerkiksi Yliopisto ja KYKS hankkivat vuosittain noin kolmella miljoonalla markalla ammatti- ja kurssikirjallisuutta. Nykyisin niistäkin rahoista valuu voitto Kehityssuomesta Ruuhkasuomeen. Kaupungin koko ei vaikuta asiaan, Jyväskylässä tarjontaa ja taitoa on, kyse lienee asenteista.
Tiedon esteetön ja helppo saatavuus on kehityksen välttämätön ehto. Jos meillä maakunnassa ei ole tietoa saatavilla, myös ammatti- ja kurssikirjojen muodossa, on yksi kehityksen ehto poissa. Kirjastopalvelut toimivat kyllä, mikseivät myös kirjakauppalvelut? Automatisoitu tiedonhaku korostaa edelleen kirjojen saatavuuden merkitystä. Kuopiota ei voida sanoa hallinto- ja koulutuskeskukseksi ennenkuin kurssi- ja ammattikirjallisuuden (=tiedon) saatavuus on oleellisesti nykyistä parempi.
ESKO LÄNSIMIES
tiedon kuluttaja
ja tuottaja
Kuopio