Artikkelit
Mitä on olla koira Turun kaupungissa?
01.03.1968, Koiramme - Våra hundar 1-2, 3/1968
Tilastoja koirista, sukupuolijakaumasta, koiranhoidon kustannuksista omistajalle, koiraverotuksesta
Mitä on olla koira Turun kaupungissa?
Monet ihmiset valitsevat lähimmäksi ystäväkseen koiran. He eivät ehkä itsekään pysty valintaansa perustelemaan, ja olisi varmaan mielenkiintoista suorittaa psykologinen tutkimus tästäkin asiasta. Mutta millaista on olla koiran omistaja - ja koira? Tri Esko Länsimies on Turun Yliopiston Hygienian ja Sosiaalilääketieteen laitoksen avustuksella suorittanut tästä oheisen tutkimuksen. Vaikka tutkimus koskeekin vain turkulaisia koiria, on tulokset helppo soveltaa mihin muuhun kaupunkiin tahansa.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää seuraavat seikat:
1. Minkälaisia koiria Turussa on
2. Mitä koira tulee omistajalleen maksamaan
3. Koiran liikunnan ja ruokailun määrät
4. Koirien ulostus- ja virtsaamistavat sekä narttukoirien juoksuajan hygienia
5. Mitä koira saa kunnalta vastineeksi omistajansa suorittamista veroista.
Menetelmät
Tutkimus jakautui kahteen osaan, joista toisen muodostivat keskustelut kunnan viranomaisten kanssa ja toisen kyselyt koiranomistajilta. Kunnan viranomaisista haastateltiin kaupungin eläinlääkäriä,kaupungin puutarhuria, jonka tehtävä on huolehtia kaupungin puistoista ja ulkoilualueista sekä kaupungin rahatoimiston sihteeriä, joka huolehtii koirien verotuksesta sekä kirjaamisesta. Kyselyt tapahtuivat joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti.
Koirien omistajia haastateltiin kirjallisesti siten, että Suomen Koirarekisteristä valittiin peräkkäin 130 koiraa vuonna 1965 rekisteröidyistä koirista. Näiden omistajille lähetettiin kyselykaavake. Lomakkeen palautti täytettynä 86 koiran omistajaa eli 66 %. Koiria oli tutkimuksen ajankohtana Turussa kaikkiaan noin 2 200, siis 4 % kaupungin koirakannasta oli tutkimuksessa mukana. Rekisteröimisvuosi 1965 valittiin siitä syystä, että silloin syntyneet koirat olivat riittävän vanhoja, niiden ruokailu- ym. tavat olivat vakiintuneet, ne olivat äskettäin penikoineet ja nartuilla oli ollut juoksuaikoja ja omistajat olivat jo todenneet puutteet ja haitat koirien kohtelussa yhteiskunnan taholta. Materiaalin valinta vaikuttaa tuloksiin sikäli, että koirien keski-ikä oli kolmen ja neljän vuoden välillä.
Aineisto
Materiaali esitetään taulukoittain.
Ikä: 0-1 v. 2-3 v. 4-6 v.
Urokset 1 41 2
Nartut 2 26 14
Yhteensä 5 67 16
Koirien keski-ikä oli siis hieman yli kolme vuotta. Nartut olivat vanhempia kuin urokset.
Rotu: Koirat ryhmiteltiin näyttelyissä käytetyn jaon mukaan palveluskoiriin (bokserit, rottweilinkoirat), seurakoiriin (villakoirat, mopsit), metsästyskoiriin (ajokoirat, pystykorvat) ja sekarotuisiin.
Rotu: Urokset Nartut Yhteensä %
Palveluskoirat 14 15 29 33
Seurakoirat 21 20 41 48
Metsästyskoirat 5 3 8 10
Sekarotuiset 4 4 8 10
Yhteensä 44 42 86 100
Uroksia oli enemmän seura- ja metsästyskoirissa. Ero ei ole merkittävä, mutta johtunee metsästyskoirien osalta voimakkaammasta rakenteesta ja saalistusinnosta sekä seurakoirissa vuodon puuttumisesta, mikä helpottaa puhtaanapitoa. Narttuja oli enemmän palveluskoirissa. Ero ei niissäkään ollut merkittävä, syynä ilmeisesti narttujen säyseys ja tottelevaisuus. Huomiota herättää myös runsas sekarotuisten määrä. Syynä on todennäköisesti koiran pito lähinnä perheenjäsenten seurana. Todettakoon vielä, että kaupungissa ei pidetä niinkään paljon metsästyskoiria.
Kustannukset
Hinta: Urokset Nartut Keskim.
Palvelukoirat 275,- 277,- 276,-
Seurakoirat 320,- 290,- 300,-
Metsästyskoirat 75,- 130,- 110,-
Sekarotuiset 20,- 10,- 17,-
Taulukosta ilmenee, että palveluskoriat ovat jonkin verran seurakoiria halvempia, vaikka niiden koko on suurempi. Ilmeisesti kysymys on muotiasiasta ja siitä, että seurakoirien pentueet ovat yleensä pieniä ja synnytyksissä tarvitaan usein eläinlääkäriä. Metsästyskoirat ja sekarotuiset ovat hinnoiltaan huomattavasti halvempia, viimeksimainittujen hinta on lähinnä nimellinen.
Koira on ylellisyysesine.Sen omistaja joutuu vuosittain suorittamaan veron, jonka suuruus on Turussa 50 mk ja Maariassa 30 mk.
Koiran ruokkiminen maksaa allaolevassa taulukossa esiintyvät määrät. Olen jaotellut koirat sukupuolen ja roturyhmän mukaan kuten edelläkin.
Urokset Nartut Yhteensä keskim.
Palveluskoirat 2,1 mk/vrk 2,3 mk/vrk 2,2 mk/vrk
Seurakoirat 1,9 mk/vrk 1,8 mk/vrk 1,8 mk/vrk
Metsästyskoirat 1,8 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Sekarotuiset 2,3 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Yhteensä 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Jos laskemme vuodessa olevan 360 päivää, tulee koiran ruokkiminen maksamaan melko tarkkaan 700 mk vuodessa. Kyseessä ei ole otettu huomioon muita menoja koirasta. Tällaisia ovat kaulaimet, taluttimet, näyttelykulut, lääkkeet, pesuaineet, trimmaus, rokotukset ja eläinlääkärikulut vain joitakin mainitakseni.
Jos laskemme yhteen menot koiraa kohti vuodessa arvioiden koiran keski-iäksi seitsemän vuotta ja siitä hinnan osuudeksi vuotta kohden noin viisikymmentä markkaa, saamme 850 mk. Toisin sanoen koiranomistaja joutuu uhraamaan yhden kuukauden ansionsa elättääkseen koiransa vuoden ajan.
Koiran ulkoiluttaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Toisen muodostaa ulostamisen ja virtsaamisen toimittaminen ja toisen vapaa ulkoilu, johon kuuluu myös koiran kouluttaminen.
Urokset Nartut Yht. ed.
Palveluskoirat 2,4 h/vrk 2,5 h/vrk 2,4 h/vrk
Seurakoirat 2,0 h/vrk 1,9 h/vrk 1,9 h/vrk
Metsästyskoirat 2,6 h/vrk 2,3 h/vrk 2,5 h/vrk
Sekarotuiset 2,5 h/vrk 2,3 h/vrk 2,4 h/vrk
Yhteensä 2,2 h/vrk 2,2 h/vrk 2,2 h/vrk
Taulukosta ilmenee, että seurakoirien ulkoilumäärä on noin 20 % muiden koirien ulkoilumäärää vähäisempi. Metsästyskoirat ja sekarotuiset ovat ilmeisesti kaiket päivät ulkona. Palveluskoirat vaativat jo kokonsa ja rotuominaisuuksiensa vuoksi runsaasti liikuntaa. Lisäksi on otettava huomioon, että kunnon käyttökoira vaatii päivittäin ulkona tapahtuvan opettamisen ja harjoittamisen. Seurakoirat ulkoilevat ilmeisesti vain tarpeillaan ja silloin, kun omistaja tuntee halua ulkoilla.
Koirien virtsaustarve on esitetty seuraavssa taulukossa.
Urokset Nartut Yht. ed.
Palveluskoirat 4,1 x vrk 3,1 x vrk 3,6 x vrk
Seurakoirat 3,8 x vrk 3,5 x vrk 3,7 x vrk
Metsästyskoirat 4,0 x vrk 3,0 x vrk 3,7 x vrk
Sekarotuiset 4,0 x vrk 4,1 x vrk 4,1 x vrk
Yhteensä 4,0 x vrk 3,4 x vrk 3,7 x vrk
Nartut siis virtsaavat huomattavasti harvemmin kuin urokset, mistä tämä sitten johtuneekin. Metsästyskoirien ja sekarotuisten osalta informaatio on epätarkka, johtuen näiden ryhmien ulkoilutavoista.
Koirat ulostavat keskimäärin kaksi kertaa vuorokaudessa, nartut jälleen uroksia jonkin verran harvemmin. Ulkoilupaikat ovat kaikilla koirilla samat: puistot. metsät, pihat, autiot paikat jne. Tähän kyselyyn osallistuneet koirat eivät tehneet tarpeitaan jalkakäytäville, vaan ajoradan puolelle tai muihin vastaaviin paikkoihin.
Uroksista 44 %:lla oli balaniittia (virtsaelintulehdus). Ainoastaan yhtä hoidettiin lääkärin antamien ohjeiden mukaan, muut hoidettiin pesulla tai koira huolehti itse hoidostaan.
Nartuilla esiintyi juoksuaika kahdesti vuodessa. Vuoto kesti 10-20 päivää. Nartuista 55 % oli vuodon aikana kiinni kytkettynä sisällä ja tietenkin ulkona taluttimessa. 43 %:lla ei ollut mitään vuotoa pidättävää vaatetta, muilla oli joko housut tai side tai molemmat.
Pennut
Sekarotuisilla ja metsästyskoirilla ei ollut ollut pentueita. Palveluskoirista oli kolmasosalla ollut pennut, siis viidellä viidestätoista tutkitusta koirasta. Kaikki pentueet olivat syntyneet kotona ilman ulkopuolista apua. Kolmasosa seurakoirista oli niinikään kerran penikoinut, ja synnytys oli näissäkin tapauksissa tapahtunut kotona, joskin kahdessa oli lääkäri ollut paikalla. Tutkittavat koirat olivat vielä nuoria, tästä johtunee pentueiden vähäinen määrä. Toinen tekijä on se, että pennuista on paljon vaivaa, jopa haittaakin.
Mikä on koirien merkitys Turun talouselämälle?
Puhtaana verona koirat suorittavat kaupungille vuosittain noin 130 000 mk eli 13 vanhaa miljoonaa. Sen lisäksi kaikki Turun 2 625 koiraa kuluttavat tänä vuonna summan, jonka suuruus on 2,1 miljoonaa nykymarkkaa. Tämän valtavan summan aiheuttama työllistävä vaikutus kohdistuu moneen eri portaaseen niin maatalouden kuin liike-elämänkin palveluksessa.
Mitä koira saa verorahoillaan?
Turun kaupungin eläinlääkäriltä suorittamassani tiedustelussa sain tietää, etä esim. päivystävän eläinlääkärin peruskorvauksen suorittamiseen kunta ei halunnut osallistua. Koirat eivät liioin hyötyneet mitenkään kaupungille tuottamistaan rahoista. Kaupungin puutarhuri kertoi viime vuonna käytetyn n. 150 mk kymmenen ulostuslaatikon rakentamiseen. Niiden huoltoon ei ole käytetty penniäkään eikä tänä vuonna ole aittu rakentaa edes lisää näitä laatikoita koirien tarpeita varten. Puutarhurin mukaan koirilla on oikeus ulkoilla niissä puistoissa, joissa ei ole leikkialueita. Tällöin jäävät jäljelle vain Ruissalo ja jotkut esikaupunkialueiden puistoiksi nimetyt metsäalueet.
Mitä koirien omistajat toivovat?
Yleinen toivoinus oli koiraveron alenaminen. Myös toivottiin reilua suhtautumista koiriin ja niiden omistajiin. Selviä toivomuksia esitettiin melkein jokaisessa vastauslomakkeessa. Niistä yhteen vetona voinkin esittää, että kaupunkiin olisi saatava 3-5 nimenomaan koirille tarkoitettua mahdollisesti eristettyä alutta, joissa koirat eivät ketään häiritsisi ja eivät liioin tulisi häirityiksi. Alueiden koko olisi oltava hehtaarin suuruusluokkaa. Kustannuksia tästä koituisi kaupungille n. 20 000 markkaa, mikä meno muodostuisi 1 000 metristä piikkilanka-aitaa á 20 mk. Esimerkiksi Helsinkiin on jo tulossa tällainen.
Yhteenveto
Kenneltoiminta on yleistymässä oleva harrastus, elintason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen seuraus. Käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan koirien laatua, kustannuksia ja hygienisiä ongelmia. Lisäksi pohditaan koirien taloudellista merkitystä. Koirien omistaien toivomus on saada lisää etuja holhokeilleen, edes yksi prosentti niden yhteiskunnalle tuottamasta hyödystä.
Monet ihmiset valitsevat lähimmäksi ystäväkseen koiran. He eivät ehkä itsekään pysty valintaansa perustelemaan, ja olisi varmaan mielenkiintoista suorittaa psykologinen tutkimus tästäkin asiasta. Mutta millaista on olla koiran omistaja - ja koira? Tri Esko Länsimies on Turun Yliopiston Hygienian ja Sosiaalilääketieteen laitoksen avustuksella suorittanut tästä oheisen tutkimuksen. Vaikka tutkimus koskeekin vain turkulaisia koiria, on tulokset helppo soveltaa mihin muuhun kaupunkiin tahansa.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää seuraavat seikat:
1. Minkälaisia koiria Turussa on
2. Mitä koira tulee omistajalleen maksamaan
3. Koiran liikunnan ja ruokailun määrät
4. Koirien ulostus- ja virtsaamistavat sekä narttukoirien juoksuajan hygienia
5. Mitä koira saa kunnalta vastineeksi omistajansa suorittamista veroista.
Menetelmät
Tutkimus jakautui kahteen osaan, joista toisen muodostivat keskustelut kunnan viranomaisten kanssa ja toisen kyselyt koiranomistajilta. Kunnan viranomaisista haastateltiin kaupungin eläinlääkäriä,kaupungin puutarhuria, jonka tehtävä on huolehtia kaupungin puistoista ja ulkoilualueista sekä kaupungin rahatoimiston sihteeriä, joka huolehtii koirien verotuksesta sekä kirjaamisesta. Kyselyt tapahtuivat joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti.
Koirien omistajia haastateltiin kirjallisesti siten, että Suomen Koirarekisteristä valittiin peräkkäin 130 koiraa vuonna 1965 rekisteröidyistä koirista. Näiden omistajille lähetettiin kyselykaavake. Lomakkeen palautti täytettynä 86 koiran omistajaa eli 66 %. Koiria oli tutkimuksen ajankohtana Turussa kaikkiaan noin 2 200, siis 4 % kaupungin koirakannasta oli tutkimuksessa mukana. Rekisteröimisvuosi 1965 valittiin siitä syystä, että silloin syntyneet koirat olivat riittävän vanhoja, niiden ruokailu- ym. tavat olivat vakiintuneet, ne olivat äskettäin penikoineet ja nartuilla oli ollut juoksuaikoja ja omistajat olivat jo todenneet puutteet ja haitat koirien kohtelussa yhteiskunnan taholta. Materiaalin valinta vaikuttaa tuloksiin sikäli, että koirien keski-ikä oli kolmen ja neljän vuoden välillä.
Aineisto
Materiaali esitetään taulukoittain.
Ikä: 0-1 v. 2-3 v. 4-6 v.
Urokset 1 41 2
Nartut 2 26 14
Yhteensä 5 67 16
Koirien keski-ikä oli siis hieman yli kolme vuotta. Nartut olivat vanhempia kuin urokset.
Rotu: Koirat ryhmiteltiin näyttelyissä käytetyn jaon mukaan palveluskoiriin (bokserit, rottweilinkoirat), seurakoiriin (villakoirat, mopsit), metsästyskoiriin (ajokoirat, pystykorvat) ja sekarotuisiin.
Rotu: Urokset Nartut Yhteensä %
Palveluskoirat 14 15 29 33
Seurakoirat 21 20 41 48
Metsästyskoirat 5 3 8 10
Sekarotuiset 4 4 8 10
Yhteensä 44 42 86 100
Uroksia oli enemmän seura- ja metsästyskoirissa. Ero ei ole merkittävä, mutta johtunee metsästyskoirien osalta voimakkaammasta rakenteesta ja saalistusinnosta sekä seurakoirissa vuodon puuttumisesta, mikä helpottaa puhtaanapitoa. Narttuja oli enemmän palveluskoirissa. Ero ei niissäkään ollut merkittävä, syynä ilmeisesti narttujen säyseys ja tottelevaisuus. Huomiota herättää myös runsas sekarotuisten määrä. Syynä on todennäköisesti koiran pito lähinnä perheenjäsenten seurana. Todettakoon vielä, että kaupungissa ei pidetä niinkään paljon metsästyskoiria.
Kustannukset
Hinta: Urokset Nartut Keskim.
Palvelukoirat 275,- 277,- 276,-
Seurakoirat 320,- 290,- 300,-
Metsästyskoirat 75,- 130,- 110,-
Sekarotuiset 20,- 10,- 17,-
Taulukosta ilmenee, että palveluskoriat ovat jonkin verran seurakoiria halvempia, vaikka niiden koko on suurempi. Ilmeisesti kysymys on muotiasiasta ja siitä, että seurakoirien pentueet ovat yleensä pieniä ja synnytyksissä tarvitaan usein eläinlääkäriä. Metsästyskoirat ja sekarotuiset ovat hinnoiltaan huomattavasti halvempia, viimeksimainittujen hinta on lähinnä nimellinen.
Koira on ylellisyysesine.Sen omistaja joutuu vuosittain suorittamaan veron, jonka suuruus on Turussa 50 mk ja Maariassa 30 mk.
Koiran ruokkiminen maksaa allaolevassa taulukossa esiintyvät määrät. Olen jaotellut koirat sukupuolen ja roturyhmän mukaan kuten edelläkin.
Urokset Nartut Yhteensä keskim.
Palveluskoirat 2,1 mk/vrk 2,3 mk/vrk 2,2 mk/vrk
Seurakoirat 1,9 mk/vrk 1,8 mk/vrk 1,8 mk/vrk
Metsästyskoirat 1,8 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Sekarotuiset 2,3 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Yhteensä 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk 2,0 mk/vrk
Jos laskemme vuodessa olevan 360 päivää, tulee koiran ruokkiminen maksamaan melko tarkkaan 700 mk vuodessa. Kyseessä ei ole otettu huomioon muita menoja koirasta. Tällaisia ovat kaulaimet, taluttimet, näyttelykulut, lääkkeet, pesuaineet, trimmaus, rokotukset ja eläinlääkärikulut vain joitakin mainitakseni.
Jos laskemme yhteen menot koiraa kohti vuodessa arvioiden koiran keski-iäksi seitsemän vuotta ja siitä hinnan osuudeksi vuotta kohden noin viisikymmentä markkaa, saamme 850 mk. Toisin sanoen koiranomistaja joutuu uhraamaan yhden kuukauden ansionsa elättääkseen koiransa vuoden ajan.
Koiran ulkoiluttaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Toisen muodostaa ulostamisen ja virtsaamisen toimittaminen ja toisen vapaa ulkoilu, johon kuuluu myös koiran kouluttaminen.
Urokset Nartut Yht. ed.
Palveluskoirat 2,4 h/vrk 2,5 h/vrk 2,4 h/vrk
Seurakoirat 2,0 h/vrk 1,9 h/vrk 1,9 h/vrk
Metsästyskoirat 2,6 h/vrk 2,3 h/vrk 2,5 h/vrk
Sekarotuiset 2,5 h/vrk 2,3 h/vrk 2,4 h/vrk
Yhteensä 2,2 h/vrk 2,2 h/vrk 2,2 h/vrk
Taulukosta ilmenee, että seurakoirien ulkoilumäärä on noin 20 % muiden koirien ulkoilumäärää vähäisempi. Metsästyskoirat ja sekarotuiset ovat ilmeisesti kaiket päivät ulkona. Palveluskoirat vaativat jo kokonsa ja rotuominaisuuksiensa vuoksi runsaasti liikuntaa. Lisäksi on otettava huomioon, että kunnon käyttökoira vaatii päivittäin ulkona tapahtuvan opettamisen ja harjoittamisen. Seurakoirat ulkoilevat ilmeisesti vain tarpeillaan ja silloin, kun omistaja tuntee halua ulkoilla.
Koirien virtsaustarve on esitetty seuraavssa taulukossa.
Urokset Nartut Yht. ed.
Palveluskoirat 4,1 x vrk 3,1 x vrk 3,6 x vrk
Seurakoirat 3,8 x vrk 3,5 x vrk 3,7 x vrk
Metsästyskoirat 4,0 x vrk 3,0 x vrk 3,7 x vrk
Sekarotuiset 4,0 x vrk 4,1 x vrk 4,1 x vrk
Yhteensä 4,0 x vrk 3,4 x vrk 3,7 x vrk
Nartut siis virtsaavat huomattavasti harvemmin kuin urokset, mistä tämä sitten johtuneekin. Metsästyskoirien ja sekarotuisten osalta informaatio on epätarkka, johtuen näiden ryhmien ulkoilutavoista.
Koirat ulostavat keskimäärin kaksi kertaa vuorokaudessa, nartut jälleen uroksia jonkin verran harvemmin. Ulkoilupaikat ovat kaikilla koirilla samat: puistot. metsät, pihat, autiot paikat jne. Tähän kyselyyn osallistuneet koirat eivät tehneet tarpeitaan jalkakäytäville, vaan ajoradan puolelle tai muihin vastaaviin paikkoihin.
Uroksista 44 %:lla oli balaniittia (virtsaelintulehdus). Ainoastaan yhtä hoidettiin lääkärin antamien ohjeiden mukaan, muut hoidettiin pesulla tai koira huolehti itse hoidostaan.
Nartuilla esiintyi juoksuaika kahdesti vuodessa. Vuoto kesti 10-20 päivää. Nartuista 55 % oli vuodon aikana kiinni kytkettynä sisällä ja tietenkin ulkona taluttimessa. 43 %:lla ei ollut mitään vuotoa pidättävää vaatetta, muilla oli joko housut tai side tai molemmat.
Pennut
Sekarotuisilla ja metsästyskoirilla ei ollut ollut pentueita. Palveluskoirista oli kolmasosalla ollut pennut, siis viidellä viidestätoista tutkitusta koirasta. Kaikki pentueet olivat syntyneet kotona ilman ulkopuolista apua. Kolmasosa seurakoirista oli niinikään kerran penikoinut, ja synnytys oli näissäkin tapauksissa tapahtunut kotona, joskin kahdessa oli lääkäri ollut paikalla. Tutkittavat koirat olivat vielä nuoria, tästä johtunee pentueiden vähäinen määrä. Toinen tekijä on se, että pennuista on paljon vaivaa, jopa haittaakin.
Mikä on koirien merkitys Turun talouselämälle?
Puhtaana verona koirat suorittavat kaupungille vuosittain noin 130 000 mk eli 13 vanhaa miljoonaa. Sen lisäksi kaikki Turun 2 625 koiraa kuluttavat tänä vuonna summan, jonka suuruus on 2,1 miljoonaa nykymarkkaa. Tämän valtavan summan aiheuttama työllistävä vaikutus kohdistuu moneen eri portaaseen niin maatalouden kuin liike-elämänkin palveluksessa.
Mitä koira saa verorahoillaan?
Turun kaupungin eläinlääkäriltä suorittamassani tiedustelussa sain tietää, etä esim. päivystävän eläinlääkärin peruskorvauksen suorittamiseen kunta ei halunnut osallistua. Koirat eivät liioin hyötyneet mitenkään kaupungille tuottamistaan rahoista. Kaupungin puutarhuri kertoi viime vuonna käytetyn n. 150 mk kymmenen ulostuslaatikon rakentamiseen. Niiden huoltoon ei ole käytetty penniäkään eikä tänä vuonna ole aittu rakentaa edes lisää näitä laatikoita koirien tarpeita varten. Puutarhurin mukaan koirilla on oikeus ulkoilla niissä puistoissa, joissa ei ole leikkialueita. Tällöin jäävät jäljelle vain Ruissalo ja jotkut esikaupunkialueiden puistoiksi nimetyt metsäalueet.
Mitä koirien omistajat toivovat?
Yleinen toivoinus oli koiraveron alenaminen. Myös toivottiin reilua suhtautumista koiriin ja niiden omistajiin. Selviä toivomuksia esitettiin melkein jokaisessa vastauslomakkeessa. Niistä yhteen vetona voinkin esittää, että kaupunkiin olisi saatava 3-5 nimenomaan koirille tarkoitettua mahdollisesti eristettyä alutta, joissa koirat eivät ketään häiritsisi ja eivät liioin tulisi häirityiksi. Alueiden koko olisi oltava hehtaarin suuruusluokkaa. Kustannuksia tästä koituisi kaupungille n. 20 000 markkaa, mikä meno muodostuisi 1 000 metristä piikkilanka-aitaa á 20 mk. Esimerkiksi Helsinkiin on jo tulossa tällainen.
Yhteenveto
Kenneltoiminta on yleistymässä oleva harrastus, elintason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen seuraus. Käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan koirien laatua, kustannuksia ja hygienisiä ongelmia. Lisäksi pohditaan koirien taloudellista merkitystä. Koirien omistaien toivomus on saada lisää etuja holhokeilleen, edes yksi prosentti niden yhteiskunnalle tuottamasta hyödystä.