Artikkelit
Sotilasmenot meillä ja muualla
09.02.1989, Savon Sanomat
Keskustelunavaus hävittäjähankinnoista
Sotilasmenot meillä ja muualla
Suomessa terveyden- ja sairauden hoitoon käytetty rahamäärä on noin 2 400 markkaa asukasta kohden vuodessa. Sotilasmenojen määrä vastaavasti on noin 700 markkaa. Selvästi Suomea enemmän terveydenhoitoon käyttäviä maita on koko maailmassa vain muutamia. Ilmeisesti nämä maat ovat niin rikkaita, että niissä riittää rahaa vielä sotilasmenoihinkin, jopa moninkertaisia määriä Suomeen verrattuna.
Mitenkä terveyteen ja aseisiin ja armeijaan panostaminen vaikuttaa eräisiin väestön hyin- voinnin mittareihin? Syntyväisyys (vauvoja/1000 asukasta vuodessa) näyttää olevan hieman suurempi siellä, missä uhrataan vähän terveydenhoitoon, tosin myös imeväis- kuolleisuus on siellä hieman korkeampi. Mitään selkeää linjaa ei voida kuitenkaan todeta, sillä maailman alhaisimmat imeväiskuolleisuudet ovat Japanissa ja Suomessa, joissa panostetaan hyvin kohtuullisesti terveydenhoitoon.
Meillä Suomessa terveydenhoitomenojen alhaisuus selittyy sillä, että hoitohenkilökunnan palkat ovat hyvin pienet verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Mikäli haluamme terveydenhuoltomme korkean tason säilyvän, on tälle sektorille panostettava merkittävästi enemmän lähivuosina.
Suomen sotilasmenot ovat kansainvälisesti tarkastellen alhaiset. Hävittäjäkoneiden uusiminen nostaisi tuota summaa noin 200 markalla asukasta kohden vuodessa (1 miljardi vuodessa 10 vuoden aikana). Minun mielestäni tuo 200 markkaa tulee panostaa terveydenhoidon kehittämiseen, jossa olem-me jäljessä meihin verrattavista maista.
Vaikka imeväisyyskuolleisuutemme on maailman pienimpiä, on esimerkiksi tapaturmakuolleisuutemme ja sydänkuolleisuutemme maailman suurimpia.
Muuten, mihinkä meidän rahamme oikein menevät, kun niitä ei käytetä sen enempää terveydenhoitoon kuin maanpuolustukseen, vaikka kansantulomme on hyvää eurooppalaista tasoa? Kerskailevaan elämäntapaan ja turhaan hallintokoneistoonko?
ESKO LÄNSIMIES
Suomessa terveyden- ja sairauden hoitoon käytetty rahamäärä on noin 2 400 markkaa asukasta kohden vuodessa. Sotilasmenojen määrä vastaavasti on noin 700 markkaa. Selvästi Suomea enemmän terveydenhoitoon käyttäviä maita on koko maailmassa vain muutamia. Ilmeisesti nämä maat ovat niin rikkaita, että niissä riittää rahaa vielä sotilasmenoihinkin, jopa moninkertaisia määriä Suomeen verrattuna.
Mitenkä terveyteen ja aseisiin ja armeijaan panostaminen vaikuttaa eräisiin väestön hyin- voinnin mittareihin? Syntyväisyys (vauvoja/1000 asukasta vuodessa) näyttää olevan hieman suurempi siellä, missä uhrataan vähän terveydenhoitoon, tosin myös imeväis- kuolleisuus on siellä hieman korkeampi. Mitään selkeää linjaa ei voida kuitenkaan todeta, sillä maailman alhaisimmat imeväiskuolleisuudet ovat Japanissa ja Suomessa, joissa panostetaan hyvin kohtuullisesti terveydenhoitoon.
Meillä Suomessa terveydenhoitomenojen alhaisuus selittyy sillä, että hoitohenkilökunnan palkat ovat hyvin pienet verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Mikäli haluamme terveydenhuoltomme korkean tason säilyvän, on tälle sektorille panostettava merkittävästi enemmän lähivuosina.
Suomen sotilasmenot ovat kansainvälisesti tarkastellen alhaiset. Hävittäjäkoneiden uusiminen nostaisi tuota summaa noin 200 markalla asukasta kohden vuodessa (1 miljardi vuodessa 10 vuoden aikana). Minun mielestäni tuo 200 markkaa tulee panostaa terveydenhoidon kehittämiseen, jossa olem-me jäljessä meihin verrattavista maista.
Vaikka imeväisyyskuolleisuutemme on maailman pienimpiä, on esimerkiksi tapaturmakuolleisuutemme ja sydänkuolleisuutemme maailman suurimpia.
Muuten, mihinkä meidän rahamme oikein menevät, kun niitä ei käytetä sen enempää terveydenhoitoon kuin maanpuolustukseen, vaikka kansantulomme on hyvää eurooppalaista tasoa? Kerskailevaan elämäntapaan ja turhaan hallintokoneistoonko?
ESKO LÄNSIMIES