Artikkelit
Seulonnassa usein vääriä epäilyjä
20.03.1989, Helsingin Sanomat
Loppulauseet
Seulonnassa usein vääriä epäilyjä
Käynnistin keskustelun mammografian kelpoisuudesta rintasyövän seulonnassa (HS 5. 3.). Haluan lisätä vielä seuraavaa:
Joudun päivittäisessä työssäni arvioimaan rintasyövän levinneisyyttä luuston gammakuvausten avulla. Näen siis tilanteen, kun syöpää ei löydetä niin ajoissa, että hoito onnistuisi. Osa epäonnistumisista johtuu mammografian epäonnistumisesta, osa siitä, että mammografiaa ei tehty ajoissa!
Eräs kirjoittaja (HS 13. 3.) kertoi olevansa yksi mammografiaseulaan juuttunut ja hyvän hoitotuloksen saanut. Näitä tapauksia on onneksi muutamia kymmeniä vuosittain. Mutta kymmenen kertaa enemmän on niitä naisia, joissa mammografia herätti epäilyn syövästä. Epäilyn, joka sittemmin osoittautui vääräksi. Kuka mittaa sen tuskan ja epätoivon, joka aiheutuu väärästä epäilystä ja alitajuntaan jääneen pelon - jospa sittenkin?
Maassamme todetaan vuosittain 2 500 uutta rintasyöpää, eli yksi jokaista tuhatta naista kohden.
Vuonna 1986 kuoli rintasyövän vuoksi 710 naista, heistä noin 300 alle 65-vuotiaina. Jotta saisimme siirretyksi noiden 300 naisen ennenaikaisen kuoleman myöhemmäksi, tulisi joka vuosi tutkia noin miljoona naista. Yhden myöhempään ikään siirretyn kuoleman "hintana" olisi 3 300 naisen tutkimisen aiheuttamat kustannukset ja vaarat.
Miten menetellä kaikkien muiden syöpien ja sairauksien suhteen? Miten menetellä miesten kuolemien ehkäisemiseksi? Kuka alkaa vaatia pappografioita?
Meillä kuoli vuonna 1986 tapaturmaisesti 800 naista, itsemurhan teki 300 naista ja sepelvaltimotautiin menehtyi 6 300 naista. Olen naisasiamies ja haluan, että naiset eivät alistu, vaan vaativat osuutensa yhteiskunnassa. Näkyykö mammografiamuodin takaa muitakin kuin terveydellisiä syitä?
Esko Länsimies
ylilääkäri
Kuopio