Artikkelit

Ravintolatyökö vaarallisinta?

Kun vertailemme eri ammattien vaarallisuutta, ei pitäisi rajoittaa tarkastelua vain työstä välittömästi johtuviin kuolemantapauksiin (tapaturmat, ammattitaudit), vaan kunkin ammattiryhmän kokonaiskuolleisuutta tulisi verrata muihin ammatissa toimiviin.

Metsurin ja rakennusmiehen työtä on pidetty vaarallisena. Kun vertailemme 45-64-vuotiaiden miesten kokonaiskuolleisuutta, todetaan vaarallisimmiksi ammateiksi merimies ja ravintolatyöntekijä. Heillä kuolleisuus on 60 % korkeampi kuin rakennustyössä ja kaksinkertainen esimerkiksi opettajiin verrattuna. Ravintolatyössä tilanne ei ole vuosikymmeneen mennyt parempaan suuntaan, kuten ammateissa keskimäärin.

Ravintolatyö on psykososiaalisesti raskasta. Siihen liittyy myös suuri elintapavammaisuuden vaara (alkoholin käyttö, virheellinen ruokailu, kuntoliikunnan laiminlyönti, tupakointi, vuorotyö jne.)

Yksi tärkeä ja helposti korjattavissa oleva vaaratekijä on altistuminen tupakansavulle. Ravintolatyöntekijät on ainoa ammattiryhmä, joka työssään altistuu syöpää, sydänsairauksia, osteoporoosia yms. aiheuttavalle ympäristömyrkylle.

Kaikissa muissa ammateissa työntekijällä on lain turvaama oikeus savuttomaan työympäristöön, vain ravintolaväki joutuu altistumaan tupakoitsijoiden terveysterrorille.

Vain pieni vähemmistö (25 % ) mahdollisesta asiakaskunnasta tupakoi. Melkoinen osa ravintoloiden mahdollisista asiakkaista karsiutuu pois - ja työntekijät altistuvat tupakansavulle.

Ehdotan, että oikeus savuttomaan työympäristöön laajennetaan myös ravintolatyötä koskevaksi. Tupakoivia varten perustetaan erilliset ravintolat, joissa työntekijöille maksetaan vaarallisen työpaikan lisää, ja jossa TEL- ja LEL-maksut ovat kolmikertaiset.

Tupakoivat ravintola-asiakkaat maksakoon korkeammat hinnat. Ei-tupakoivalla enemmistöllä on myös oikeus ravintolassa käyntiin.

ESKO LÄNSIMIES
ylilääkäri, Kuopio