Artikkelit

Mikä on kallista mikä ei

Wärtsilän meriteollisuuden konkurssipesän selvitys alkaa valmistua. Yhteiskunnan rahallisiksi tappioiksi näyttää jäävän yksi miljardi markkaa. 1000 miljoonaa markkaa on 200 markkaa jokaista suomalaista kohden. Onko se paljon vai vähän? Summa on pieni, jos sitä verrataan vaikka vuotuiseen kulutukseemme alkoholiin tai lottoon. Ehkä paras vertailukohta on Suomen Puolustusvoimien vireillä oleva torjuntahävittäjien uusinta.

Vanhojen taistelukoneiden tilalle kaavaillut uuden sukupolven hävittäjät tulevat maksamaan 100 miljardia markkaa. Se merkitsee, että 1990-luvun jokaisena kuukautena Suomen kansan puristettava itsestään yhden Wärtsilä-Marinen konkurssin verran rahaa! Mitä me saamme vastineeksi? Kalliisti ylläpidettävän tuhon koneiston, joka lisäksi on ilmaa saastuttava, otsonikerrosta tuhoava, eikä siitä ole mitään hyötyä siinä tehtävässä, jolla hankintaa on perusteltu.

Jos Euroopassa syntyy suuri konflikti ja alueemme kautta kulkee ohjuksia, ei taistelukoneiden avulla voida sitä estää. Koneista ei ole hyötyä silloinkaan, kun ydinlaskeuma lähestyy Suomea. Mikäli kansantaloudestamme todella on irroitettavissa 1000 miljoonaa markkaa kuukaudessa kymmenen vuoden ajan, on mielekkäämpää rauhantyötä sijoittaa nuo rahat ympäristötutkimukseen, avaruuden tutkimukseen ja taloudellisen eriarvoisuuden poistamiseen. Näiden toimenpiteiden avulla voimme vähentää sodan syitä. Tulevina vuosina tärkein konfliktien syy on ihmisten elinmahdollisuuksien kaventuminen ympäristön saastumisen ja ekokatastrofien vuoksi.

Ne, jotka vaativat taisteluhävittäjiä, ovat ajatustavaltaan linkolalaisia. Heidän mielestään on parempi tuhota ihmiset kuin luoda heille elinmahdollisuudet tutkimuksen ja kehityksen avulla.

Esko Länsimies
ylilääkäri
Kuopio