Artikkelit
Kuntoliikunnan psykologiset vaikutukset
01.06.1986, Duodecim 102: 1632
Tutkimusreferaatti
Kuntoliikunnan psykologiset vaikutukset
HUGHES J R, CASAL D C, LEON A S: J Psychosom Res 30: 355-360, 1986
Kuntoliikunnan väitetään tuottavan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kuitenkin kunnollisia kontrolloituja, satunnaistettuja »cross-over» -tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Referoitavassa tutkimuksessa koehenkilöinä oli 21 tervettä aikuista miestä, jotka ilmoittautuivat kuntoliikuntatutkimukseen. Heillä ei ollut mielenterveydellisiä ongelmia eikä psykologisissa testeissä havaittu persoonallisuushäiriöitä. Kuntoliikuntajakso ja vertailujakso satunnaistettiin. Kuntoliikunta tapahtui yksin mutta valvotusti viitenä päivänä viikossa, yhteensä energiaa kului 8.4 MJ/viikko. Ennen kutakin 12 viikon jaksoa ja sen jälkeen (vertailu, cross-over, kuntoliikunta) tehtiin fyysisen kunnon ja psykologisen tilan mittaukset.
Kuusi koehenkilöä ei pystynyt osallistumaan kuntoliikuntaohjelmaan aikapulansa vuoksi, yksi koehenkilö suljettiin pois affektiivisen häiriön vuoksi, eikä yhden mukaan tulleen psykologin tuloksia käsitelty, koska hän tunsi perusteellisesti käytetyt mittaustavat.
Kuntoliikuntajakso pidensi juoksumattoaikaa muttei lisännyt maksimaalista hapenottokykyä. Missään kuudessa käytetyssä psykologisessa mitta-asteikossa ei todettu muutoksia kuntoliikuntajakson jälkeen. Yksittäiset muutokset mielialassa, jännittyneisyydessä tai ärtyneisyydessä eivät riippuneet lähtötilanteen hapenottokyvystä tai sen muutoksesta kuntoliikuntajakson aikana. Aikaisemmin on esitetty tuloksia, jotka vahvistavat käsityksiä kuntoliikunnan suotuisista vaikutuksista mielialaan, mutta myös päinvastaisia tuloksia on raportoitu. Tämän tutkimuksen tekijöiden mukaan suotuisia vaikutuksia saaneet tutkijat joko eivät ole olleet riittävän kriittisiä koejärjestelyissä tai koehenkilöinä on ollut sellaisia, joilla on ollut psykologisia ongelmia, taikka kuntoliikuntajaksoon on liittynyt selvästi terapeuttisia asioita, kuten sosiaalista yhdessäoloa tai neuvontaa.
Niin monisäikeinen asia kuin ihmisen mieliala ja tyytyväisyys ei varmasti ole yhdestä asiasta kiinni ja yhdellä muutoksella korjattavissa. Terveyskasvatuksessa monomaaninen yhdestä asiasta vauhkoaminen on väärin.
ESKO LÄNSIMIES
HUGHES J R, CASAL D C, LEON A S: J Psychosom Res 30: 355-360, 1986
Kuntoliikunnan väitetään tuottavan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kuitenkin kunnollisia kontrolloituja, satunnaistettuja »cross-over» -tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Referoitavassa tutkimuksessa koehenkilöinä oli 21 tervettä aikuista miestä, jotka ilmoittautuivat kuntoliikuntatutkimukseen. Heillä ei ollut mielenterveydellisiä ongelmia eikä psykologisissa testeissä havaittu persoonallisuushäiriöitä. Kuntoliikuntajakso ja vertailujakso satunnaistettiin. Kuntoliikunta tapahtui yksin mutta valvotusti viitenä päivänä viikossa, yhteensä energiaa kului 8.4 MJ/viikko. Ennen kutakin 12 viikon jaksoa ja sen jälkeen (vertailu, cross-over, kuntoliikunta) tehtiin fyysisen kunnon ja psykologisen tilan mittaukset.
Kuusi koehenkilöä ei pystynyt osallistumaan kuntoliikuntaohjelmaan aikapulansa vuoksi, yksi koehenkilö suljettiin pois affektiivisen häiriön vuoksi, eikä yhden mukaan tulleen psykologin tuloksia käsitelty, koska hän tunsi perusteellisesti käytetyt mittaustavat.
Kuntoliikuntajakso pidensi juoksumattoaikaa muttei lisännyt maksimaalista hapenottokykyä. Missään kuudessa käytetyssä psykologisessa mitta-asteikossa ei todettu muutoksia kuntoliikuntajakson jälkeen. Yksittäiset muutokset mielialassa, jännittyneisyydessä tai ärtyneisyydessä eivät riippuneet lähtötilanteen hapenottokyvystä tai sen muutoksesta kuntoliikuntajakson aikana. Aikaisemmin on esitetty tuloksia, jotka vahvistavat käsityksiä kuntoliikunnan suotuisista vaikutuksista mielialaan, mutta myös päinvastaisia tuloksia on raportoitu. Tämän tutkimuksen tekijöiden mukaan suotuisia vaikutuksia saaneet tutkijat joko eivät ole olleet riittävän kriittisiä koejärjestelyissä tai koehenkilöinä on ollut sellaisia, joilla on ollut psykologisia ongelmia, taikka kuntoliikuntajaksoon on liittynyt selvästi terapeuttisia asioita, kuten sosiaalista yhdessäoloa tai neuvontaa.
Niin monisäikeinen asia kuin ihmisen mieliala ja tyytyväisyys ei varmasti ole yhdestä asiasta kiinni ja yhdellä muutoksella korjattavissa. Terveyskasvatuksessa monomaaninen yhdestä asiasta vauhkoaminen on väärin.
ESKO LÄNSIMIES