Artikkelit
Rasituskoe infarktin jälkeen
01.01.1979, Duodecim 95: 1327
Tutkimusreferaatti
Rasituskoe infarktin jälkeen
Smith J. W., Dennis, C. A., Gassman, A., Gaines, J. A., Staman, M., Phibbs, B., ja Marcus, F. I.: Chest 1979: 75: 12.
Infarktin sekundaariprevention suunnittelussa on aikaisemmin käytetty rasituskoetta, joka on tehty muutamia kuukausia kotiin pääsyn jälkeen. Nyt on useissa paikoissa haluttu selvittää vielä sairaalassa olon aikana suoritetun rasituskokeen merkitystä hoidon valinnan ja ennusteen kannalta. Referoitavassa työssä 109 perättäisestä kotiutetusta infarktipotilaasta 62 osallistui rasituskokeeseen 3 viikon kuluttua sairaalaan tulosta päivää ennen kotiuttamista. Kuormitusvälineenä käytettiin juoksumattoa, ja koe keskeytettiin, kun oli saavutettu 60 % iän mukaisesta syketaajuusmaksimista, keskimäärin 105/min. Kokeen aikana ei sattunut ainuttakaan vakavaa komplikaatiota.
Joka viidennellä (13/62) rasitetulla hoitosuunnitelmaa muutettiin kokeen tuloksen perusteella. Joka kolmannelle (20/62) ilmaantui ST-tason lasku. Näistä 30 % sai myöhemmin uuden kohtauksen. Sen sijaan vain 5 % (2/42) niistä, joille ei tullut ST-muutoksia sai uuden kohtauksen seurannan aikana. ST-tason lasku osoittautui lukuisista mitatuista suureista korkeimmaksi ennakoivaksi arvoksi (predictive value).
Tutkijat toteavat, että sydäninfarktipotilaan kuormittaminen sairaalassa niin paljon kuin normaalit askareet vaativat, on jossain määrin ennusteellinen ja ennen muuta potilasta, hänen omaisiaan ja työnantajaansa psykologisesti vahvistava. Vaikka kuormituksessa ei saavutettukaan kovin suuria syketaajuuksia, tutkimus näytti auttavan potilasta välittömästi ja antavan ennusteellistakin tietoa. Suomessa juoksumatot eivät ole yleisessä käytössä, mutta ilmeisesti olisi harkittava niiden hankintaa kliinisen fysiologian laboratorioihin, sillä maton avulla kuormitus saadaan luonnollisemmaksi kuin polkupyörällä. Sydäninfarktipotilaiden sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutuminen saattaa olla tehokkaampaa, kun heille ja heidän omaisilleen voidaan osoittaa sydämen kestävän tavanomaiset kuormitukset.
ESKO LÄNSIMIES
Smith J. W., Dennis, C. A., Gassman, A., Gaines, J. A., Staman, M., Phibbs, B., ja Marcus, F. I.: Chest 1979: 75: 12.
Infarktin sekundaariprevention suunnittelussa on aikaisemmin käytetty rasituskoetta, joka on tehty muutamia kuukausia kotiin pääsyn jälkeen. Nyt on useissa paikoissa haluttu selvittää vielä sairaalassa olon aikana suoritetun rasituskokeen merkitystä hoidon valinnan ja ennusteen kannalta. Referoitavassa työssä 109 perättäisestä kotiutetusta infarktipotilaasta 62 osallistui rasituskokeeseen 3 viikon kuluttua sairaalaan tulosta päivää ennen kotiuttamista. Kuormitusvälineenä käytettiin juoksumattoa, ja koe keskeytettiin, kun oli saavutettu 60 % iän mukaisesta syketaajuusmaksimista, keskimäärin 105/min. Kokeen aikana ei sattunut ainuttakaan vakavaa komplikaatiota.
Joka viidennellä (13/62) rasitetulla hoitosuunnitelmaa muutettiin kokeen tuloksen perusteella. Joka kolmannelle (20/62) ilmaantui ST-tason lasku. Näistä 30 % sai myöhemmin uuden kohtauksen. Sen sijaan vain 5 % (2/42) niistä, joille ei tullut ST-muutoksia sai uuden kohtauksen seurannan aikana. ST-tason lasku osoittautui lukuisista mitatuista suureista korkeimmaksi ennakoivaksi arvoksi (predictive value).
Tutkijat toteavat, että sydäninfarktipotilaan kuormittaminen sairaalassa niin paljon kuin normaalit askareet vaativat, on jossain määrin ennusteellinen ja ennen muuta potilasta, hänen omaisiaan ja työnantajaansa psykologisesti vahvistava. Vaikka kuormituksessa ei saavutettukaan kovin suuria syketaajuuksia, tutkimus näytti auttavan potilasta välittömästi ja antavan ennusteellistakin tietoa. Suomessa juoksumatot eivät ole yleisessä käytössä, mutta ilmeisesti olisi harkittava niiden hankintaa kliinisen fysiologian laboratorioihin, sillä maton avulla kuormitus saadaan luonnollisemmaksi kuin polkupyörällä. Sydäninfarktipotilaiden sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutuminen saattaa olla tehokkaampaa, kun heille ja heidän omaisilleen voidaan osoittaa sydämen kestävän tavanomaiset kuormitukset.
ESKO LÄNSIMIES