Artikkelit
Verenpaine ja viina: ranskalainen näkökulma
01.05.1987, Duodecim 103: 1147
Tutkimusreferaatti
Verenpaine ja viina: ranskalainen näkökulma
LANG T, DEGOULET P, AIME F, ym.: J Chron Dis 40: 713-720,1987
Ranskassa käytetään alkoholia hyvin runsaasti mutta tutkimuksia alkoholinkäytön ja verenpainetaudin välisestä yhteydestä on tehty niukalti. Tassä tutkimuksessa selvitettiin 6 632:n työssä käyvän pariisilaisen alkoholinkäyttö, verenpaine, hypertension hoito sekä eräät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Miehet käyttivät keskimäärin 3.3 ja naiset 0.8 lasillista alkoholia päivässä (noin 40 ja 10 g/pv). Joka viides mies ja joka sadas nainen käytti enemmän kuin kuusi lasillista päivässä, siis yli 25 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Ikä, tupakointi, painoindeksi ja kahvin juonti suhteutuivat positiivisesti alkohoIin käytön määrään, eli paljon alkoholia käyttävä työntekijä oli vanha, lihava, tupakoiva ja kahvia juova. Runsaasti alkoholia käyttävät olivat keskimääräistä useammin tehdastyössä tai palvelualoilla, yö- tai vuorotyössä, kokoomalinjan ääressä ja meluisassa tai kuumassa työympäristössä.
Runsaasti alkoholia käyttävien verenpaine oli korkeampi kuin raittiiden, naisilla ero oli 14 mmHg ja miehillä 9 mmHg. Alkoholinkäytön ja verenpaineen välisessä yhteydessä ei ollut kynnysarvoa. Kun muut verenpaineeseen vaikuttavat tekijät (mm. ikä ja kehon massaindeksi) vakioitiin, alkoholin merkitsevä selitysosuus säilyi. Noin 660 hypertonisesta miehestä 280:lle oli määrätty lääkehoito. Mitä enemmän alkoholia potilas käytti, sitä todennäköisempää oli hoidon laiminlyönti tutkimuksen aikaan. Myös naispuolisilla hypertonikoilla oli havaittavissa sama seikka, mutta heitä oli vähemmän eikä merkitsevää yhteyttä voitu osoittaa. Tutkijat arvioivat, että joka kahdeksannessa tapauksessa (12%) verenpainetaudin etiologia oli alkoholi. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy verenpainetaudin riski ja hoidon laiminlyönti myös Ranskassa.
Tässä selvityksessä tutkittavien keskimääräinen alkoholinkäyttö oli noin 9.0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin meillä Uudenmaan koko väestön keskimääräinen alkoholinkulutus (12 litraa vuodessa). Joko pariisilaiset aliarvioivat käyttöään tai Uudellamaalla kuluu todella paljon viinaa. Maaherra Södermanin huolestuneisuus on paikallaan!
ESKO LÄNSIMIES
LANG T, DEGOULET P, AIME F, ym.: J Chron Dis 40: 713-720,1987
Ranskassa käytetään alkoholia hyvin runsaasti mutta tutkimuksia alkoholinkäytön ja verenpainetaudin välisestä yhteydestä on tehty niukalti. Tassä tutkimuksessa selvitettiin 6 632:n työssä käyvän pariisilaisen alkoholinkäyttö, verenpaine, hypertension hoito sekä eräät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Miehet käyttivät keskimäärin 3.3 ja naiset 0.8 lasillista alkoholia päivässä (noin 40 ja 10 g/pv). Joka viides mies ja joka sadas nainen käytti enemmän kuin kuusi lasillista päivässä, siis yli 25 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Ikä, tupakointi, painoindeksi ja kahvin juonti suhteutuivat positiivisesti alkohoIin käytön määrään, eli paljon alkoholia käyttävä työntekijä oli vanha, lihava, tupakoiva ja kahvia juova. Runsaasti alkoholia käyttävät olivat keskimääräistä useammin tehdastyössä tai palvelualoilla, yö- tai vuorotyössä, kokoomalinjan ääressä ja meluisassa tai kuumassa työympäristössä.
Runsaasti alkoholia käyttävien verenpaine oli korkeampi kuin raittiiden, naisilla ero oli 14 mmHg ja miehillä 9 mmHg. Alkoholinkäytön ja verenpaineen välisessä yhteydessä ei ollut kynnysarvoa. Kun muut verenpaineeseen vaikuttavat tekijät (mm. ikä ja kehon massaindeksi) vakioitiin, alkoholin merkitsevä selitysosuus säilyi. Noin 660 hypertonisesta miehestä 280:lle oli määrätty lääkehoito. Mitä enemmän alkoholia potilas käytti, sitä todennäköisempää oli hoidon laiminlyönti tutkimuksen aikaan. Myös naispuolisilla hypertonikoilla oli havaittavissa sama seikka, mutta heitä oli vähemmän eikä merkitsevää yhteyttä voitu osoittaa. Tutkijat arvioivat, että joka kahdeksannessa tapauksessa (12%) verenpainetaudin etiologia oli alkoholi. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy verenpainetaudin riski ja hoidon laiminlyönti myös Ranskassa.
Tässä selvityksessä tutkittavien keskimääräinen alkoholinkäyttö oli noin 9.0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin meillä Uudenmaan koko väestön keskimääräinen alkoholinkulutus (12 litraa vuodessa). Joko pariisilaiset aliarvioivat käyttöään tai Uudellamaalla kuluu todella paljon viinaa. Maaherra Södermanin huolestuneisuus on paikallaan!
ESKO LÄNSIMIES