Artikkelit
Elämää avaruudessa tutkitaan
30.07.1988, Savon Sanomat 30.7.1988 /pääkirjoitussivu
Raportti COSPARin 27. kongressista Espoossa. Minut nimitetttiin tuolloin tuon kansainvälisen avaruustutkimusjärjestön Life-Science ja mikrogravitaatiotyöryhmän jäseneksi.
Elämää avaruudessa tutkitaan
Euroopssa päättyi viime viikolla Avaruustutkimuksen yhteistyöelimen (COSPAR) 27. kongressi. Kahden viikon aikana lähes 2000 tiedemiestä yli 30 maasta antoi noin 1300 tutkimusraporttia avaruuden tutkimuksen eri aloilta. Elämän ja avaruuden tutkimuksen (subcomission on life-sciences) alalta pidetiin yli 100 esitelmää jakautuen neljään ryhmään.
Painovoimabiologia-työryhmän tarkoituksena on selvittää avaruudessa vallitsevan painottomuuden, mikrogravitaation, vaikutukset ihmiseen, kasveihin, eläimiin, mikro-organismeihin ja soluviljelmiin. Tutkimuksia voidaan tehdä maan pinnalla maalintamalla, straatosfäärissä tapahtuvien ns. paraboloidi-lentojen aikana ja tietysti avaruuslennoilla ja avaruusasemilla. Tärkeänä tutkimusaiheena on myös avaruudessa oleskelun ja mikrogravitaatiolle altistumisen haittojen ehkäisy.
Neuvostoliittolaiset eivät, vastoin odotuksia, kertoneet kovin yksityiskohtaisesti avaruusasemalla pitkiä aikoja oleseklleiden terveyusongelmista. Professori Oganov mainitsi henkilökohtaisissa keskusteluissa, että pisimpään avaruudessa olleen ihmisen, Juri Romanenkon, luuston mineraalipitoisuus oli vähentynyt vielä noin 5 %. Mineraalikato oli kuitenkin aikaisempia lentoja vähäisempi. koska Romanenko piti huolta kuntoliikuntaohjelmastaan erittäin tarkasti. Amerikkalaiset ja heidän kanssaan yhteistyössä olleet ruotsalaiset pystyivät raportoimaan vain muutamia minuutteja kestävien painottomuusjaksojen aikana tehtyjen lihastutkimusten tuloksia. Amerikkalaisten monia esitelmiä ja keskusteluja heidän kanssaan leimasi huoli sukkulaohjelmien tulevaisuudesta. Seuraavan sukkulalennon onnistuminen on koko avaruusohjelman jatkamiselle ratkaisevan tärkeä.
Kasvitieteilijät esittivät monia raportteja kasvamisesta ilman painovoimaa. Jokaisen kasvin juurikarvan kärjessä on muutaman solun ryhmä, joka on erikoistunut painovoimakentän tunnistamiseen. Mikrogravitaatiossa nämä solut muuttuvat ja käyttäytyvät poikkeavasti. Kasvua kuitenkin tapahtuu ja painovoiman tunnistaminen saattaa olla paljon monimutkaisempi ilmiö kuin on oletettu. Tätä tutkimusta tehdään monissa keskuksissa ja erityisesti Ukrainan ja Latvian tiedeakatemioiden tutkijat ovat aktiivisia.
Odotin enemmän tietoja ihmisen sopeutumisesta painottomuuteen ja avaruudessa oleskeluun. Neuvostoliittolaisilla tutkijoilla on varmasti paljon tietoja käytettävissään. Miksi he eivät antaneet niistä tietoja tämän kokouksen yhteydessä? Selityksiä on kaksi: avaruudessa oleskelu vaikuttaa oletettua voimakkaammin ihmiseen ja tämän vuoksi ei haluta vielä kertoa tuloksista. Tai sitten neuvostoliittolaisten tutkijoiden käytössä ei ole riittävästi tiedon käsittelyyn tarvittavaa laitteistoa. Valtavasta tietomäärästä ei helmitaulujen avulla saada ulos kelvollisia raportteja. Yleisesti neuvostoliittolaisilla tutkijoilla on taipumus abstraktiin tulosten esittämiseen ja pyrkimys teorian muodostamiseen jo vähäisenkin materiaalin pohjalta. Kun kyseessä ovat täysin uudet asiat, toivoisi tulosten yksinkertaista raportointia, siis mitä tapahtui milloinkin mitatuille suureille. Teorian ja mallin muodostamisen aika on vasta paljon myöhemmin. Nyt tarvitaan pregmaatikkoja eikä teoreetikkoja!
Säteilybiologia
Avaruuslennon aikana eliöt altistuvat säteilylle ilman maapallolla olevaa suojakerrosta. Perimäaineksen (DNA:n) tutkiminen avaruudessa antaa aivan uusia mahdollisuuksia vaurioiden kartoittamiseen. Tämän ryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää säteilyannoksen mittaaminen ja säteilyltä suojautuminen aurinkokunnassa tapahtuvien lentojen yhteydessä.
Onko avaruudessa elämää?
Life Science-alakomission kolmannen työryhmän tehtäväpiiri on erittäin mielenkiintoinen. Tutkimuksen kohteena on elämän löytäminen avaruudesta, mukaan lukien älyllisten olentojen löytäminen (SETI = search for extraterrestial intelligence). Yhtenä osana on tutkia maapallon elämänmuotoja äärimmäisissä olosuhteissa (kuuma, kylmä, alipaine, ylipaine, hapettomuus jne). Itsestään selvänä ja jo pitkään toteutettuna työnä on yrittää kemiallisesti luoda elämää uudelleen. Myös varhaisimpien elämän vaiheiden tutkiminen maapallolla (prekambrinen aika) ja elämän ja fysikaalis-kemiallisen maapallon välisen vuorovaikutuksen tutkiminen kuuluu tämän työryhmän alaan.
Esitetyissä raporteissa ei voitu tehdä elämän syntymistä esimerkiksi aurinkokuntamme planeetoilla mahdottomaksi. Maapallollamme on elämää sellaisissa ääriolosuhteissa, jotka vallitsevat joillakin planeetoilla ainakin ajoittain. (Elämän syntyä ja kehittymistä muualla maailmankaikkeudessa ei voida varmuudella poissulkea eikä vahvistaa). Vakavasti otettavat tiedemiehet ja tutkimuslaitokset tekevät sitä työtä, jota vielä muutama vuosikymmen sitten pidettiin hurahtaneiden tieteiskirjailijoiden mielikuvituksena.
Keinotekoiset ekojärjestelmät
Neljännen työryhmän tehtäfvänä on koordinoida suljettujen ekosysteemeiden tutkimustoimintaa. Yhdysvalloissa tehdään erittäin voimakkaasti kehitystyötä tällä alalla. Tavoitteena on luoda täysin suljettu järjestelmä, jossa vesi ja ravinteet kiertävät eli luoda maapallon biosfääri pienoiskoossa. Ensimmäinen laaja-alainen kokeilu alkaa vuoden kuluttua Yhdysvalloissa. Silloin parin hehtaarin kokoinen tila suljetaan ja sisälle jää muutaman ihmisen lisäksi joukko eläimiä ja kasveja. Kokeen on tarkoitus kestää kaksi vuotta. Ulkoa sisään ja sisältä ulos on vain tietokoneyhteys. Myöäs kaupalliset yritykset ovat toiminnassa mukana. Mahtaako hengissä selviytymisen ideologia olla haluttua kauppatavaraa saastumisen ja ydinsodan uhan keskellä?
Mitä opittiin?
Biotieteen, mukaan lukien lääketiede on kaikkialla jäänyt insinööritieteiden jalkoihin avaruustoiminnassa. COSPARin LifeScience-alakomission tarkoituksena on lisätä voimakkaasti biolääketieteellistä tutkimusta ja tätä kautta myhös omaa merkitystään. Tässä työssä Suomikin voi olla ja tulee olemaan mukana.
Kongressia avatessaan pääministeri Harri Holkeri lupasi nelinkertaistaa avaruustutkimuksemme rahoituksen muutaman vuoden aikana. Se merkitsee tämän vuoden 20 Mmk:n kasvua 80 miljoonaan markkaan 1990-luvulla. Jos bio-lääketieteellinen avaruustutkimus saa kasvusta 5 %, voidaan tuolla 30 miljoonalla markalla vuodessa rahoittaa pari merkittävää projektia kerrallaan.
Esko Länsimies
Euroopssa päättyi viime viikolla Avaruustutkimuksen yhteistyöelimen (COSPAR) 27. kongressi. Kahden viikon aikana lähes 2000 tiedemiestä yli 30 maasta antoi noin 1300 tutkimusraporttia avaruuden tutkimuksen eri aloilta. Elämän ja avaruuden tutkimuksen (subcomission on life-sciences) alalta pidetiin yli 100 esitelmää jakautuen neljään ryhmään.
Painovoimabiologia-työryhmän tarkoituksena on selvittää avaruudessa vallitsevan painottomuuden, mikrogravitaation, vaikutukset ihmiseen, kasveihin, eläimiin, mikro-organismeihin ja soluviljelmiin. Tutkimuksia voidaan tehdä maan pinnalla maalintamalla, straatosfäärissä tapahtuvien ns. paraboloidi-lentojen aikana ja tietysti avaruuslennoilla ja avaruusasemilla. Tärkeänä tutkimusaiheena on myös avaruudessa oleskelun ja mikrogravitaatiolle altistumisen haittojen ehkäisy.
Neuvostoliittolaiset eivät, vastoin odotuksia, kertoneet kovin yksityiskohtaisesti avaruusasemalla pitkiä aikoja oleseklleiden terveyusongelmista. Professori Oganov mainitsi henkilökohtaisissa keskusteluissa, että pisimpään avaruudessa olleen ihmisen, Juri Romanenkon, luuston mineraalipitoisuus oli vähentynyt vielä noin 5 %. Mineraalikato oli kuitenkin aikaisempia lentoja vähäisempi. koska Romanenko piti huolta kuntoliikuntaohjelmastaan erittäin tarkasti. Amerikkalaiset ja heidän kanssaan yhteistyössä olleet ruotsalaiset pystyivät raportoimaan vain muutamia minuutteja kestävien painottomuusjaksojen aikana tehtyjen lihastutkimusten tuloksia. Amerikkalaisten monia esitelmiä ja keskusteluja heidän kanssaan leimasi huoli sukkulaohjelmien tulevaisuudesta. Seuraavan sukkulalennon onnistuminen on koko avaruusohjelman jatkamiselle ratkaisevan tärkeä.
Kasvitieteilijät esittivät monia raportteja kasvamisesta ilman painovoimaa. Jokaisen kasvin juurikarvan kärjessä on muutaman solun ryhmä, joka on erikoistunut painovoimakentän tunnistamiseen. Mikrogravitaatiossa nämä solut muuttuvat ja käyttäytyvät poikkeavasti. Kasvua kuitenkin tapahtuu ja painovoiman tunnistaminen saattaa olla paljon monimutkaisempi ilmiö kuin on oletettu. Tätä tutkimusta tehdään monissa keskuksissa ja erityisesti Ukrainan ja Latvian tiedeakatemioiden tutkijat ovat aktiivisia.
Odotin enemmän tietoja ihmisen sopeutumisesta painottomuuteen ja avaruudessa oleskeluun. Neuvostoliittolaisilla tutkijoilla on varmasti paljon tietoja käytettävissään. Miksi he eivät antaneet niistä tietoja tämän kokouksen yhteydessä? Selityksiä on kaksi: avaruudessa oleskelu vaikuttaa oletettua voimakkaammin ihmiseen ja tämän vuoksi ei haluta vielä kertoa tuloksista. Tai sitten neuvostoliittolaisten tutkijoiden käytössä ei ole riittävästi tiedon käsittelyyn tarvittavaa laitteistoa. Valtavasta tietomäärästä ei helmitaulujen avulla saada ulos kelvollisia raportteja. Yleisesti neuvostoliittolaisilla tutkijoilla on taipumus abstraktiin tulosten esittämiseen ja pyrkimys teorian muodostamiseen jo vähäisenkin materiaalin pohjalta. Kun kyseessä ovat täysin uudet asiat, toivoisi tulosten yksinkertaista raportointia, siis mitä tapahtui milloinkin mitatuille suureille. Teorian ja mallin muodostamisen aika on vasta paljon myöhemmin. Nyt tarvitaan pregmaatikkoja eikä teoreetikkoja!
Säteilybiologia
Avaruuslennon aikana eliöt altistuvat säteilylle ilman maapallolla olevaa suojakerrosta. Perimäaineksen (DNA:n) tutkiminen avaruudessa antaa aivan uusia mahdollisuuksia vaurioiden kartoittamiseen. Tämän ryhmän tehtävänä on lisäksi selvittää säteilyannoksen mittaaminen ja säteilyltä suojautuminen aurinkokunnassa tapahtuvien lentojen yhteydessä.
Onko avaruudessa elämää?
Life Science-alakomission kolmannen työryhmän tehtäväpiiri on erittäin mielenkiintoinen. Tutkimuksen kohteena on elämän löytäminen avaruudesta, mukaan lukien älyllisten olentojen löytäminen (SETI = search for extraterrestial intelligence). Yhtenä osana on tutkia maapallon elämänmuotoja äärimmäisissä olosuhteissa (kuuma, kylmä, alipaine, ylipaine, hapettomuus jne). Itsestään selvänä ja jo pitkään toteutettuna työnä on yrittää kemiallisesti luoda elämää uudelleen. Myös varhaisimpien elämän vaiheiden tutkiminen maapallolla (prekambrinen aika) ja elämän ja fysikaalis-kemiallisen maapallon välisen vuorovaikutuksen tutkiminen kuuluu tämän työryhmän alaan.
Esitetyissä raporteissa ei voitu tehdä elämän syntymistä esimerkiksi aurinkokuntamme planeetoilla mahdottomaksi. Maapallollamme on elämää sellaisissa ääriolosuhteissa, jotka vallitsevat joillakin planeetoilla ainakin ajoittain. (Elämän syntyä ja kehittymistä muualla maailmankaikkeudessa ei voida varmuudella poissulkea eikä vahvistaa). Vakavasti otettavat tiedemiehet ja tutkimuslaitokset tekevät sitä työtä, jota vielä muutama vuosikymmen sitten pidettiin hurahtaneiden tieteiskirjailijoiden mielikuvituksena.
Keinotekoiset ekojärjestelmät
Neljännen työryhmän tehtäfvänä on koordinoida suljettujen ekosysteemeiden tutkimustoimintaa. Yhdysvalloissa tehdään erittäin voimakkaasti kehitystyötä tällä alalla. Tavoitteena on luoda täysin suljettu järjestelmä, jossa vesi ja ravinteet kiertävät eli luoda maapallon biosfääri pienoiskoossa. Ensimmäinen laaja-alainen kokeilu alkaa vuoden kuluttua Yhdysvalloissa. Silloin parin hehtaarin kokoinen tila suljetaan ja sisälle jää muutaman ihmisen lisäksi joukko eläimiä ja kasveja. Kokeen on tarkoitus kestää kaksi vuotta. Ulkoa sisään ja sisältä ulos on vain tietokoneyhteys. Myöäs kaupalliset yritykset ovat toiminnassa mukana. Mahtaako hengissä selviytymisen ideologia olla haluttua kauppatavaraa saastumisen ja ydinsodan uhan keskellä?
Mitä opittiin?
Biotieteen, mukaan lukien lääketiede on kaikkialla jäänyt insinööritieteiden jalkoihin avaruustoiminnassa. COSPARin LifeScience-alakomission tarkoituksena on lisätä voimakkaasti biolääketieteellistä tutkimusta ja tätä kautta myhös omaa merkitystään. Tässä työssä Suomikin voi olla ja tulee olemaan mukana.
Kongressia avatessaan pääministeri Harri Holkeri lupasi nelinkertaistaa avaruustutkimuksemme rahoituksen muutaman vuoden aikana. Se merkitsee tämän vuoden 20 Mmk:n kasvua 80 miljoonaan markkaan 1990-luvulla. Jos bio-lääketieteellinen avaruustutkimus saa kasvusta 5 %, voidaan tuolla 30 miljoonalla markalla vuodessa rahoittaa pari merkittävää projektia kerrallaan.
Esko Länsimies