Artikkelit
Ydinkokeet ja kilpirauhasen kasvaimet
10.10.1988, Duodecim 104: 291
Tutkimusreferaatti
Ydinkokeet ja kilpirauhasen kasvaimet
HAMILTON T E, VAN BELLE G, LOGERFO J P; JAMA 258: 629-636, 1987
Bikinistä tuli käsite 1. maaliskuuta 1954, kun Yhdysvallat teki siellä 15 megatonnin lämpöydinkokeen ilmakehässä. Tämä BRAVOksi kutsuttu koe tapahtui vain noin 200 km:n päässä Rongelapin atolleista (86 asukasta) ja 500 km:n päässä Utrikin atolleista (167 asukasta). Suurimmalle osalle näistä 250 asukkaasta ilmaantui akuutti säteilysairaus ja kilpirauhasen kyhmyjä, ja syöpiä kehittyi jopa 63 %:lle altistuneista lapsista. Aikaisemmissa selvityksissä on muiden (=etäisempien) Marshallin saarten atollien asukkaita käytetty verrokkeina riskilaskelmissa, vaikka heilläkin esiintyy runsaasti kilpirauhaskyhmyjä ja vaikka radiojodimittauksia ei tehty räjäytyksen jälkeen.
Referoitavassa selvityksessä tutkittiin yli 7 000 Marshallin saariston asukkaan kilpirauhanen ja varmistettiin tutkittujen altistuminen eli asuinpaikka BRAVO-kokeen ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tällaisia henkilöitä oli 2 273, kun mukaan otettiin myös ennen vuoden loppua syntyneet eli sikiöaikaan altistuneet. Jokaisen saaren etäisyys ja suunta räjähdykseen nähden otettiin avuksi selitettäessä saarten välisiä kilpirauhasneoplasioiden esiintyvyyseroja.
Etäisimmät atollit sijaitsivat noin 1 000 kilometrin päässä räjähdyspaikalta. Kilpirauhaskyhmyiksi merkittiin halkaisijaltaan yli sentin suuruiset kiinteät kyhmyt ja kaikki poistetut kyhmyt. Kyhmyjen prevalenssi koko tutkitussa väestössä oli 6.2 % (0.9-38,6 %). Niillä atolleilla, joiden oli luultu säästyneen radiojodilaskeumalta, kyhmyjen esiintyvyys vaihteli välillä 1-10 %. Voitiin osoittaa tilastollisesti, että myös niiden asukkaat altistuivat radiojodille. Naisilla oli lähes nelinkertainen riski saada kyhmy. Ikä altistumishetkellä oli myös merkitsevä selittävä tekijä. Lisäksi altistumispaikan etäisyys ja suunta sekä niiden tulo (matka x kulma) osoittautui selittäväksi tekijäksi. Kun etäisyyden ja suunnan merkitystä analysoitiin tarkemmin, todettiin, että 600 kilometrin jälkeen suunta oli tärkeämpi selittävä tekijä kuin etäisyys. Tämä sopii hyvin räjähdystä seuraavien päivien säätiloihin, sillä tuulen suunta muuttui 16 tunnin kuluttua räjähdyksen jälkeen!
Tämän tutkimuksen perusteella riskiksi voitiin laskea 11 kilpirauhaskyhmyä yhtä radia, vuotta ja miljoonaa asukasta kohden. Tämä riskiluku on selvästi suurempi kuin aikaisempien (puutteellisten) havaintojen mukaan laskettu riski. Samalla tavalla laskettu gammasäteilyn aiheuttama riski oli yleensä 12.3 tapausta. Tutkijoiden mukaan uusia, suurempia lukuja voitaneen käyttää myös seurausten ennakoinnissa.
Novaja Zemljan etäisyys Lapistata on likimain sama kuin etäisimpien tutkittujen atoIlien etäisyys Bikinistä. Itäisessä Lapissa on naisten kilpirauhassyövän (siis ei kaikkien kyhmyjen) määrä maan suurin (ilmaantuvuus 100/miljoona) eli 2.5-kertainen maan keskiarvoon verrattuna. Entä muut kyhmyt sekä vielä 1960-luvun alun kokeissa altistuneet mutta muualle muuttaneet? Siinäpä työsarkaa glasnost-perestroika-ajan epidemiologeille!
ESKO LÄNSIMIES
HAMILTON T E, VAN BELLE G, LOGERFO J P; JAMA 258: 629-636, 1987
Bikinistä tuli käsite 1. maaliskuuta 1954, kun Yhdysvallat teki siellä 15 megatonnin lämpöydinkokeen ilmakehässä. Tämä BRAVOksi kutsuttu koe tapahtui vain noin 200 km:n päässä Rongelapin atolleista (86 asukasta) ja 500 km:n päässä Utrikin atolleista (167 asukasta). Suurimmalle osalle näistä 250 asukkaasta ilmaantui akuutti säteilysairaus ja kilpirauhasen kyhmyjä, ja syöpiä kehittyi jopa 63 %:lle altistuneista lapsista. Aikaisemmissa selvityksissä on muiden (=etäisempien) Marshallin saarten atollien asukkaita käytetty verrokkeina riskilaskelmissa, vaikka heilläkin esiintyy runsaasti kilpirauhaskyhmyjä ja vaikka radiojodimittauksia ei tehty räjäytyksen jälkeen.
Referoitavassa selvityksessä tutkittiin yli 7 000 Marshallin saariston asukkaan kilpirauhanen ja varmistettiin tutkittujen altistuminen eli asuinpaikka BRAVO-kokeen ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tällaisia henkilöitä oli 2 273, kun mukaan otettiin myös ennen vuoden loppua syntyneet eli sikiöaikaan altistuneet. Jokaisen saaren etäisyys ja suunta räjähdykseen nähden otettiin avuksi selitettäessä saarten välisiä kilpirauhasneoplasioiden esiintyvyyseroja.
Etäisimmät atollit sijaitsivat noin 1 000 kilometrin päässä räjähdyspaikalta. Kilpirauhaskyhmyiksi merkittiin halkaisijaltaan yli sentin suuruiset kiinteät kyhmyt ja kaikki poistetut kyhmyt. Kyhmyjen prevalenssi koko tutkitussa väestössä oli 6.2 % (0.9-38,6 %). Niillä atolleilla, joiden oli luultu säästyneen radiojodilaskeumalta, kyhmyjen esiintyvyys vaihteli välillä 1-10 %. Voitiin osoittaa tilastollisesti, että myös niiden asukkaat altistuivat radiojodille. Naisilla oli lähes nelinkertainen riski saada kyhmy. Ikä altistumishetkellä oli myös merkitsevä selittävä tekijä. Lisäksi altistumispaikan etäisyys ja suunta sekä niiden tulo (matka x kulma) osoittautui selittäväksi tekijäksi. Kun etäisyyden ja suunnan merkitystä analysoitiin tarkemmin, todettiin, että 600 kilometrin jälkeen suunta oli tärkeämpi selittävä tekijä kuin etäisyys. Tämä sopii hyvin räjähdystä seuraavien päivien säätiloihin, sillä tuulen suunta muuttui 16 tunnin kuluttua räjähdyksen jälkeen!
Tämän tutkimuksen perusteella riskiksi voitiin laskea 11 kilpirauhaskyhmyä yhtä radia, vuotta ja miljoonaa asukasta kohden. Tämä riskiluku on selvästi suurempi kuin aikaisempien (puutteellisten) havaintojen mukaan laskettu riski. Samalla tavalla laskettu gammasäteilyn aiheuttama riski oli yleensä 12.3 tapausta. Tutkijoiden mukaan uusia, suurempia lukuja voitaneen käyttää myös seurausten ennakoinnissa.
Novaja Zemljan etäisyys Lapistata on likimain sama kuin etäisimpien tutkittujen atoIlien etäisyys Bikinistä. Itäisessä Lapissa on naisten kilpirauhassyövän (siis ei kaikkien kyhmyjen) määrä maan suurin (ilmaantuvuus 100/miljoona) eli 2.5-kertainen maan keskiarvoon verrattuna. Entä muut kyhmyt sekä vielä 1960-luvun alun kokeissa altistuneet mutta muualle muuttaneet? Siinäpä työsarkaa glasnost-perestroika-ajan epidemiologeille!
ESKO LÄNSIMIES