Artikkelit
Työn laatu ja infarkti
10.10.1988, Duodecim 104: 291-292
(ei kuvausta)
Työn laatu ja infarkti
THEORELL T, 1, HAMSTEN A, DE FAIRE U, ym.: Int J Cardiol 15: 33-46, 1987
Kahden vuoden aikana Suur-Tukholman alueella sai 137 alle 45-vuotiasta miesti infarktin ja 127 heistä pääsi pois sairaalasta. Tästä joukosta valittiin syntyperäiset ruotsalaiset (85 potilasta) jatkotutkimusten kohteeksi. Jokaiselle etsittiin verrokki väestörekisteristä iän ja asuinaIueen perusteella. Molemmilta ryhmiltä selvitettiin tavanomaiset riskitekijät, ja infarktin sairastaneille tehtiin koronaariangiografia. Psykososiaaliset muuttujat rekisteröitiin perusteellisesti (koulutus, käyttäytymismalli sekä työn psyykkinen vaativuus, yksitoikkoisuus, sitovuus ja älyllinen haastavuus). Työn vaativuus suhteutettiin yksitoikkoisuuteen, sitovuuteen ja haastavuutteen. Nuoret infarktin sairastaneet olivat verrokkeja useammin tupakoitsijoita, hypertonikkoja, diabeetikkoja ja ylipainoisia. Myös rasvaprofiilit olivat poikkeavia merkitsevästi useammin. Verrokit joivat 50 % enemmän alkoholia kuin potilaat. Työn psykososiaalisia ominaisuuksia verrattaessa vain työn yksitoikkoisuudessa vallitsi ryhmien välillä meirkitsevä ero siten, että ifarktin sairastaneiden työ oli yksitoikkoisempaa. Kun työn vaativuus suhteutettiin työn muihin laatutekijöihin, löytyi ryhmien välillä enemmän eroja: yksitoikkoisuuden lisäksi myös työn älyllinen haastavuus oli potilailla vähäisempää kuin verrokeilla. Tavanomaisten riskitekijöiden ja työn psykososiaalisten tekijöiden vertailu osoitti, että tyypin A käyttäytymismalli ja työn psyykkinen vaativuus korreloivat vahvasti keskenään. Kolesterolipitoisuus suhteutui työn sitovuuteen, mutta muutoin tavanomaiset riskitekijät eivät korreloineet työn vaativuuteen. Selvimmin infarktin saamista ennakoivia tekijöitä olivat epäsuotuisa lipoproteiini-kolesterolisuhde. Merkittäviä tekijöitä olivat lisäksi tupakan kokonaiskulutus ja työn kuormittavuus suhteessa sen yksitoikkoisuuteen ja sitovuuteen. Alkoholin kulutus oli negatiivisessa korrelaatiossa infarktin riskiin. Tämä tutkimus osoittaa, että pelkkä työn psyykkinen kuormittavuus ei lisää infarktin riskiä, työn on lisäksi oltava yksitoikkoista ja sitovaa. Työn vaativuus taitlyypin A käyttäytymismalli eivät korreloineet angiografisesti määrtettyyn sepelvaltilmotautiin. Täten infarktin ja näiden riskitekijöiden välinen yhteys oli muu kuin koronaariskleroosi. Tylsä ja sitova työ näyttää olevan todella "kuolettavaa".
ESKO LÄNSIMIES
THEORELL T, 1, HAMSTEN A, DE FAIRE U, ym.: Int J Cardiol 15: 33-46, 1987
Kahden vuoden aikana Suur-Tukholman alueella sai 137 alle 45-vuotiasta miesti infarktin ja 127 heistä pääsi pois sairaalasta. Tästä joukosta valittiin syntyperäiset ruotsalaiset (85 potilasta) jatkotutkimusten kohteeksi. Jokaiselle etsittiin verrokki väestörekisteristä iän ja asuinaIueen perusteella. Molemmilta ryhmiltä selvitettiin tavanomaiset riskitekijät, ja infarktin sairastaneille tehtiin koronaariangiografia. Psykososiaaliset muuttujat rekisteröitiin perusteellisesti (koulutus, käyttäytymismalli sekä työn psyykkinen vaativuus, yksitoikkoisuus, sitovuus ja älyllinen haastavuus). Työn vaativuus suhteutettiin yksitoikkoisuuteen, sitovuuteen ja haastavuutteen. Nuoret infarktin sairastaneet olivat verrokkeja useammin tupakoitsijoita, hypertonikkoja, diabeetikkoja ja ylipainoisia. Myös rasvaprofiilit olivat poikkeavia merkitsevästi useammin. Verrokit joivat 50 % enemmän alkoholia kuin potilaat. Työn psykososiaalisia ominaisuuksia verrattaessa vain työn yksitoikkoisuudessa vallitsi ryhmien välillä meirkitsevä ero siten, että ifarktin sairastaneiden työ oli yksitoikkoisempaa. Kun työn vaativuus suhteutettiin työn muihin laatutekijöihin, löytyi ryhmien välillä enemmän eroja: yksitoikkoisuuden lisäksi myös työn älyllinen haastavuus oli potilailla vähäisempää kuin verrokeilla. Tavanomaisten riskitekijöiden ja työn psykososiaalisten tekijöiden vertailu osoitti, että tyypin A käyttäytymismalli ja työn psyykkinen vaativuus korreloivat vahvasti keskenään. Kolesterolipitoisuus suhteutui työn sitovuuteen, mutta muutoin tavanomaiset riskitekijät eivät korreloineet työn vaativuuteen. Selvimmin infarktin saamista ennakoivia tekijöitä olivat epäsuotuisa lipoproteiini-kolesterolisuhde. Merkittäviä tekijöitä olivat lisäksi tupakan kokonaiskulutus ja työn kuormittavuus suhteessa sen yksitoikkoisuuteen ja sitovuuteen. Alkoholin kulutus oli negatiivisessa korrelaatiossa infarktin riskiin. Tämä tutkimus osoittaa, että pelkkä työn psyykkinen kuormittavuus ei lisää infarktin riskiä, työn on lisäksi oltava yksitoikkoista ja sitovaa. Työn vaativuus taitlyypin A käyttäytymismalli eivät korreloineet angiografisesti määrtettyyn sepelvaltilmotautiin. Täten infarktin ja näiden riskitekijöiden välinen yhteys oli muu kuin koronaariskleroosi. Tylsä ja sitova työ näyttää olevan todella "kuolettavaa".
ESKO LÄNSIMIES