Artikkelit
Tarvitaanko lentolääkäriä?
10.10.1988, Duodecim 104: 870-871
Tutkimusreferaatti
Tarvitaanko lentolääkäriä?
CUMMINS R 0, CHAPMAN P J C, CHAMBERLAIN D A, ym.: JAMA 259: 1983-1988, 1988
Lähes jokainen lääkäri on joutunut joskus matkustaessaan auttamaan tapaturman uhreja tai sairauskohtauksen saaneita kanssamatkustajiaan. Yhdysvalloissa väitetään lentoyhtiöiden tinkivän matkustamohenkilökunnan koulutuksesta, sillä jokaisella lennolla oletetaan olevan mukana myös lääketieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Joka vuosi monta sataa miljoonaa ihmistä tekee lentomatkan, joten jo tilastollisestikin on niiden aikana odotettavissa kuolemantapauksia. Elokuun alusta 1986 Yhdysvaltain ilmailuvirasto (FAA) määräsi, että jokaiseen liikennekoneeseen on sijoitettava lääkärinlaukku. Niissä on suonensisäisinä aineina glukoosiliuosta, adrenaliinia ja difenhydramiinia, nitrotabletteja, stetoskooppi ja verenpainemittari sekä kolmen kokoisia nieluputkia. Samalla virasto määräsi koottavaksi tiedot lääkärinlaukun tarpeesta ja sairauskohtausten aiheuttamista hätälaskuista. Referoitavassa tutkimuksessa analysoitiin IATA:lle ilmoitetut lennonaikaiset kuolemantapaukset vuosilta 1977-84.
IATA:n 120 jäsenyrityksestä 42 raportoi kahdeksan vuoden ajalta 577 kuolemantapausta lentomatkan aikana (72 tapausta vuotta kohden). Kuolemia sattui yksi 0.31 miljoonaa matkustajaa, 0.125 miljoonaa matkustajakilometriä ja 40 000 koneenlähtöä kohti. Kahdeksan seurantavuoden aikana ei ollut havaittavissa muutosta. Lennon aikana kuolleista 60 % oli lähtiessään terveitä, eli heillä ei tiedetty olevan mitään sairautta. Tämän ryhmän keski-ikä oli 58 vuotta. Hätälasku tehtiin 13 %:ssa. Lentomatkustajien joukossa oli puolessa tapauksista joko lääkäri tai sairaanhoitaja mukana. Vain joka toisella sairaana matkaan lähteneistä oli jonkinlainen lääkärinlausunto mukanaan ja vain joka neljännellä oli ammattitaitoinen saattaja.
Kaksi kuolemantapausta kolmesta voitiin luokitella sydänperäisiksi, ja kyseisten henkilöiden keski-ikä oli 61 vuotta. Syöpä tai hengityselinsairaus todettiin kuolinsyyksi noin 15 %:ssa, ja loput tapaukset jakautuivat pieniin ryhmiin tai kuolinsyytä ei mainittu IATA:lle toimitetussa ilmoituksessa.
Tämä on ensimmäinen yritys selvittää ongelmaa laajemmin kuin yhden yhtiön osalta. Tilasto voitiin laatia vain ilmoitettujen tapausten osalta, mutta tämä tutkimus antaa varmasti luotettavan kuvan ilmiön vähimmäisesiintyvyydestä. Kuvattua pienempi ei ongelma voi olla. Pohtiessaan lennonaikaisten kuolemantapausten ehkäisyä kirjoittajat toteavat, että defibrillaattorin sijoittaminen koneeseen ja henkilökunnan kouluttaminen sen käyttämiseen voisi olla paikallaan. Muilla toimenpiteillä, matkustajien terveysrajoituksilla tai runsaammalla lääkevarastolla ei liene merkitystä.
Defibrillaattorin säännöllinen kunnossapito ja hätätilassa toimintakuntoon saattaminen on melkoisen epävarmaa. Finnairin lennoilla defibrillaattorin avulla voitaisiin ehkäistä ehkä yksi sydänkuolema joka toinen tai kolmas vuosi. Varmasti tehokkaampi tapa kuolemantapausten torjunnan kannalta olisi tupakan ja alkoholin myynti- ja käyttökielto lentojen aikana!
ESKO LÄNSIMIES
CUMMINS R 0, CHAPMAN P J C, CHAMBERLAIN D A, ym.: JAMA 259: 1983-1988, 1988
Lähes jokainen lääkäri on joutunut joskus matkustaessaan auttamaan tapaturman uhreja tai sairauskohtauksen saaneita kanssamatkustajiaan. Yhdysvalloissa väitetään lentoyhtiöiden tinkivän matkustamohenkilökunnan koulutuksesta, sillä jokaisella lennolla oletetaan olevan mukana myös lääketieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Joka vuosi monta sataa miljoonaa ihmistä tekee lentomatkan, joten jo tilastollisestikin on niiden aikana odotettavissa kuolemantapauksia. Elokuun alusta 1986 Yhdysvaltain ilmailuvirasto (FAA) määräsi, että jokaiseen liikennekoneeseen on sijoitettava lääkärinlaukku. Niissä on suonensisäisinä aineina glukoosiliuosta, adrenaliinia ja difenhydramiinia, nitrotabletteja, stetoskooppi ja verenpainemittari sekä kolmen kokoisia nieluputkia. Samalla virasto määräsi koottavaksi tiedot lääkärinlaukun tarpeesta ja sairauskohtausten aiheuttamista hätälaskuista. Referoitavassa tutkimuksessa analysoitiin IATA:lle ilmoitetut lennonaikaiset kuolemantapaukset vuosilta 1977-84.
IATA:n 120 jäsenyrityksestä 42 raportoi kahdeksan vuoden ajalta 577 kuolemantapausta lentomatkan aikana (72 tapausta vuotta kohden). Kuolemia sattui yksi 0.31 miljoonaa matkustajaa, 0.125 miljoonaa matkustajakilometriä ja 40 000 koneenlähtöä kohti. Kahdeksan seurantavuoden aikana ei ollut havaittavissa muutosta. Lennon aikana kuolleista 60 % oli lähtiessään terveitä, eli heillä ei tiedetty olevan mitään sairautta. Tämän ryhmän keski-ikä oli 58 vuotta. Hätälasku tehtiin 13 %:ssa. Lentomatkustajien joukossa oli puolessa tapauksista joko lääkäri tai sairaanhoitaja mukana. Vain joka toisella sairaana matkaan lähteneistä oli jonkinlainen lääkärinlausunto mukanaan ja vain joka neljännellä oli ammattitaitoinen saattaja.
Kaksi kuolemantapausta kolmesta voitiin luokitella sydänperäisiksi, ja kyseisten henkilöiden keski-ikä oli 61 vuotta. Syöpä tai hengityselinsairaus todettiin kuolinsyyksi noin 15 %:ssa, ja loput tapaukset jakautuivat pieniin ryhmiin tai kuolinsyytä ei mainittu IATA:lle toimitetussa ilmoituksessa.
Tämä on ensimmäinen yritys selvittää ongelmaa laajemmin kuin yhden yhtiön osalta. Tilasto voitiin laatia vain ilmoitettujen tapausten osalta, mutta tämä tutkimus antaa varmasti luotettavan kuvan ilmiön vähimmäisesiintyvyydestä. Kuvattua pienempi ei ongelma voi olla. Pohtiessaan lennonaikaisten kuolemantapausten ehkäisyä kirjoittajat toteavat, että defibrillaattorin sijoittaminen koneeseen ja henkilökunnan kouluttaminen sen käyttämiseen voisi olla paikallaan. Muilla toimenpiteillä, matkustajien terveysrajoituksilla tai runsaammalla lääkevarastolla ei liene merkitystä.
Defibrillaattorin säännöllinen kunnossapito ja hätätilassa toimintakuntoon saattaminen on melkoisen epävarmaa. Finnairin lennoilla defibrillaattorin avulla voitaisiin ehkäistä ehkä yksi sydänkuolema joka toinen tai kolmas vuosi. Varmasti tehokkaampi tapa kuolemantapausten torjunnan kannalta olisi tupakan ja alkoholin myynti- ja käyttökielto lentojen aikana!
ESKO LÄNSIMIES