Artikkelit
Verenpaineen vaaratekijät Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa
10.10.1988, Duodecim 104: 1567
Tutkimusreferaatti
Verenpaineen vaaratekijät Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa
ABERNATHY J R, THORN M D, EKELUND L G, ym.: Am J Cardiol 1988: 1071-1075, 1988
Liennytyksen vuosina 1970-luvun alussa aloitettiin neuvostoliittolaisten ja yhdysvaltalaisten lääkäreiden yhteistyö sydänsairauksien vaaran torjumiseksi. Tämän työn tuloksia aletaan nyt julkaista. Referoitavassa selvityksessä tutkittiin 750 40-59-vuotiasta miestä eri puolilta Yhdysvaltoja ja 600 miestä Leningradin ja Moskovan alueelta. Verenpaine korreloitiin suureen määrään erilaisia lääketieteellisiä ja sosioekonomisia muuttujia. Verenpaine oli Neuvostoliitossa keskimäärin hieman korkeampi kuin Yhdysvalloissa, samoin alttius suurimmalle osalle tavanomaisista vaaratekijöistä oli runsaampaa naapurissamme kuin Atlantin tuolla puolen.
Verenpaineen riippuvuus eri muuttujista oli osin samanlainen ja osin erilainen. Alkoholin kulutus suhteutui Yhdysvalloissa sekä systoliseen että diastoliseen paineeseen mutta Neuvostoliitossa vain diastoliseen paineeseen. Alkoholin raportoitu vuotuinen kulutus jäi alle kuuden litran, mitä sopii kyllä epäillä. Tupakan kulutus korreloi matalaan diastoliseen paineeseen, mutta systolinen paine ei ollut suhteessa tupakointiin. Koulutus oli käänteisessä korrelaatiossa verenpaineeseen Neuvostoliitossa, mutta Yhdysvalloissa koulutuksen kesto ei sen sijaan vaikuttanut asiaan. Ruoan määrä tai rasvojen laatu ei ollut suhteessa verenpaineeseen kummassakaan maassa. Ikä ja syketaajuus korreloivat verenpaineeseen molemmissa tutkituissa miesryhmissä. Verenglukoosin paastoarvo korreloi systoliseen paineeseen molemmissa maissa, ja painoindeksi oli normaaliin tapaan suhteessa verenpaineeseen. HDL-kolesteroli ja eräät muut lipidifraktiot korreloivat verenpaineeseen molemmissa maissa, vahvemmin kuitenkin Neuvostoliitossa. Itse asiassa HDL-pitoisuus selitti suurimman osan systolisen paineen eroista näiden kahden ryhmän välillä. Samat tekijät selittivät sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa lähes saman määrän havaitusta verenpaineen vaihtelusta (22-28 %). Primaariprevention haasteet ovat siis samat molemmissa maissa.
Milloinkahan glasnost etenee niin, että voimme siirtää Poh jois-Karjala-projektin Laatokan-Karjalaan?
ESKO LÄNSIMIES
ABERNATHY J R, THORN M D, EKELUND L G, ym.: Am J Cardiol 1988: 1071-1075, 1988
Liennytyksen vuosina 1970-luvun alussa aloitettiin neuvostoliittolaisten ja yhdysvaltalaisten lääkäreiden yhteistyö sydänsairauksien vaaran torjumiseksi. Tämän työn tuloksia aletaan nyt julkaista. Referoitavassa selvityksessä tutkittiin 750 40-59-vuotiasta miestä eri puolilta Yhdysvaltoja ja 600 miestä Leningradin ja Moskovan alueelta. Verenpaine korreloitiin suureen määrään erilaisia lääketieteellisiä ja sosioekonomisia muuttujia. Verenpaine oli Neuvostoliitossa keskimäärin hieman korkeampi kuin Yhdysvalloissa, samoin alttius suurimmalle osalle tavanomaisista vaaratekijöistä oli runsaampaa naapurissamme kuin Atlantin tuolla puolen.
Verenpaineen riippuvuus eri muuttujista oli osin samanlainen ja osin erilainen. Alkoholin kulutus suhteutui Yhdysvalloissa sekä systoliseen että diastoliseen paineeseen mutta Neuvostoliitossa vain diastoliseen paineeseen. Alkoholin raportoitu vuotuinen kulutus jäi alle kuuden litran, mitä sopii kyllä epäillä. Tupakan kulutus korreloi matalaan diastoliseen paineeseen, mutta systolinen paine ei ollut suhteessa tupakointiin. Koulutus oli käänteisessä korrelaatiossa verenpaineeseen Neuvostoliitossa, mutta Yhdysvalloissa koulutuksen kesto ei sen sijaan vaikuttanut asiaan. Ruoan määrä tai rasvojen laatu ei ollut suhteessa verenpaineeseen kummassakaan maassa. Ikä ja syketaajuus korreloivat verenpaineeseen molemmissa tutkituissa miesryhmissä. Verenglukoosin paastoarvo korreloi systoliseen paineeseen molemmissa maissa, ja painoindeksi oli normaaliin tapaan suhteessa verenpaineeseen. HDL-kolesteroli ja eräät muut lipidifraktiot korreloivat verenpaineeseen molemmissa maissa, vahvemmin kuitenkin Neuvostoliitossa. Itse asiassa HDL-pitoisuus selitti suurimman osan systolisen paineen eroista näiden kahden ryhmän välillä. Samat tekijät selittivät sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa lähes saman määrän havaitusta verenpaineen vaihtelusta (22-28 %). Primaariprevention haasteet ovat siis samat molemmissa maissa.
Milloinkahan glasnost etenee niin, että voimme siirtää Poh jois-Karjala-projektin Laatokan-Karjalaan?
ESKO LÄNSIMIES